Sopimusohjaus ei ulotu lääkärin arkeen
Terveydenhuollon sopimusohjausta ei ole hyödynnetty riittävästi. Sopimusten ohjausvaikutus ei myöskään välity lääkärien käytännön työhön, vaikka ohjaus toteutuu johdon tehtävissä ja ohjaa voimavaroja.Näin kertoo LL Ulla Idänpään-Heikkilän väitöstutkimus, joka tarkastelee sopimusohjauksen toteutumista sairaanhoitopiirin yksiköissä ja terveyskeskuksissa. Tutkimus pohjaa lääkärien haastatteluihin.
Terveydenhuollon sopimusohjaus on menettely, jossa terveyspalvelujen järjestäjä solmii sitovan sopimuksen palvelujen tuottajien kanssa niistä terveyspalveluista, joita katsoo vastuullaan olevan väestön tarvitsevan.
Tutkimuksen mukaan lääkärit tunsivat sopimusohjausta huonosti eikä sitä koettu vaatimuksena toiminnan kehittämiseksi. He vierastivat talouden logiikan tuomista terveydenhuoltoon, ja heidän mielestään sopimusohjaus vaikeutti potilaiden hoidon saantia ja toi häiritseviä piirteitä työhön ja potilassuhteisiin.
Sopimusohjaus aiheutti jännitteitä taloushallinnon ja terveydenhuollon ammattilaisten välille sekä sairaanhoidon yksiköiden sisällä eri erikoisalojen välille, koska sopimusohjaus antoi erikoisaloille erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseensa.
Tutkimuksessa todetaan, että hyvä johtajuus voisi parantaa sopimusohjauksen ohjausvaikutusta.
– Sopimusohjaus voisi toimia foorumina yhteiselle alueellisten palvelujen suunnittelulle, priorisoinnille ja hoidon yhteensovittamiselle sekä impulssina ydintoiminnan kehittämiselle, väittelijä summaa.
Idänpään-Heikkilän väitöskirja "Sopimusohjaus ohjausmenettelynä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten yksiköissä ja niiden lääkärien työssä" tarkastetaan 30.3. Helsingin yliopistossa.
Miia Soininen
