Antibiooteille vastustuskykyiset mikrobit on pystyttävä pitämään kurissa, sillä vaihtoehtona on painajainen, painottavat asiantuntijat.

Mikrobien lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää niin pelottavaa vauhtia, että WHO:n pääjohtaja

Margaret Chan

julisti huhtikuussa maailman keikkuvan post-antibioottisen aikakauden reunalla.

- Tavallisiin infektioihin ei pian enää ole hoitoa, ja ne tappavat taas holtitta, hän muotoili tiedotteessaan.

Vaikka pahin tilanne on toistaiseksi muualla kuin Suomessa, pulmallisimmatkin mikrobit ovat jo rantautuneet maahamme. Esimerkiksi moniresistenttejä ESBL-bakteereja löytyi viime vuonna yli 2 500 henkilöltä. Kymmeniltä potilailta eristettiin sellaisia resistenttejä bakteereita, joihin ei ole hoitoa lainkaan tai joiden nujertamisessa joudutaan turvautumaan vanhoihin ja toksisiin lääkkeisiin.

- Ongelma versoo meilläkin, bakteeriopin professori

Pentti Huovinen

Turun yliopistosta vahvistaa.

Tappava tuliainen

Tunnistetut resistentit bakteerit ovat tähän asti saapuneet Suomeen ulkomaisissa sairaaloissa hoidettujen henkilöiden mukana.

- Painajainen on se, että tällainen resistentti tuliainen leviää ja aiheuttaa infektioita, joihin meillä ei ole hoitoa, ja potilaita kuolee, infektiosairauksien erikoislääkäri

Katariina Kainulainen

HYKSistä sanoo.

Uusia antibiootteja ei tähän hätään ole luvassa.

- Antibioottien kehitys vie yli kymmenen vuotta ja maksaa satoja miljoonia euroja, mikä ei houkuta lääketeollisuutta, Pentti Huovinen selittää.

Hänen mukaansa nykyisenkaltaiset antibiootit ovat joka tapauksessa tulossa tiensä päähän, koska ne tappavat tarpeellisiakin bakteereja ja sotkevat elimistön normaalin bakteeriston jopa vuosikausiksi. Bakteeriston on todettu kytkeytyvän niin immuunipuolustukseen kuin lihavuuteen ja diabetekseen. Tuoreimpien tulosten mukaan suolistobakteereilla on yhteys myös aivojen toimintaan.

- Tarvitsemme siis aivan uudenlaisia mikrobilääkkeitä, Huovinen sanoo.

Säästäminen tulee kalliiksi

Toistaiseksi mikrobiongelma on pidettävä aisoissa vanhoin konstein.

- Kaikkien potilaiden kanssa työskentelevien täytyy poikkeuksetta muistaa huolehtia käsihygieniasta, Katariina Kainulainen sanoo.

Niin Kainulaisen kuin Huovisenkin mukaan on erittäin likinäköistä tinkiä koulutetusta terveydenhoitohenkilökunnasta ja laitoshuoltajista.

- Eikä tiloista voi nipistää. Päinvastoin pitää rakentaa yhden hengen potilashuoneita omine vessoineen, molemmat painottavat.

- Näissä asioissa säästäminen nyt maksaa jatkossa ihmishenkiä, Kainulainen alleviivaa.

Resistenssin suitsiminen vaatii myös hoitoihin harkintaa.

- Meidän tulee kaikin tavoin välttää tarpeettomia antibioottikuureja, ja silloin kun kuuri tarvitaan, käyttää kapeakirjoisinta oikeaa antibioottia jokaisen potilaan kohdalla, Kainulainen sanoo.

"Varmuuden vuoksi" annettaviin kuureihin lankeaa niin lääkäreitä kuin potilaita.

- Jos resistenttien bakteerien villiintyminen näkyisi punaisina pilkkuina naamassa, antibioottikuureja ei haluttaisi niin herkästi kuin nykyisin, Huovinen vertaa.

Turhien kuurien karsimista edesauttaisi virusten ja bakteerien pikadiagnostiikka, jota löytyy vasta harvoista avohoidon laboratorioista.

Järkeä matkailijoille

Resistenssikamppailua helpottaisi, jos matkailijat muistaisivat järjen käytön ulkomaillakin.

- Usein sairaalaan joudutaan matkalla onnettomuuksien, alkoholinkäytön, olemassa olevien sairauksien pahenemisen tai turistiripulin takia, joiden riskiä voi käyttäytymisellään kutistaa, Kainulainen sanoo.

Resistenttien mikrobien muuleiksi on paljastunut myös henkilöitä, jotka ovat lähteneet ulkomaille halpojen kauneusleikkausten perään.

- Tähän ei saisi ketään rohkaista. "Turhaan" ei kukaan saisi päätyä ulkomailla sairaalaan.

Huovinen huomauttaa, että monissa maissa moniresistentit bakteerit ovat yleisiä sairaaloiden ulkopuolellakin.

- On hyvä tiedostaa, että tervekin matkailija voi niellä ruoan tai juoman mukana vastustuskykyisiä mikrobeja, jotka pystyvät asettumaan taloksi elimistöön ja riehaantumaan myöhemmin, kun kantaja sairastuu ja saa antibioottikuurin.

Mitä antibioottien tilalle?

Faageja eli bakteereja tappavia viruksia on kokeiltu antibioottien korvaajina erityisesti Itä-Euroopassa.

- Faagien vaikutukset elimistössä ovat toistaiseksi tuntemattomat, joten lääketeollisuudelle niihin panostaminen on riski. Niitä voisi verrata geeniterapiaan, Huovinen sanoo.

Ulosteensiirroilla on hoidettu onnistuneesti Clostridium difficile -ripulipotilaita, myös Suomessa.

Nanoteknologia on uusin ase resistenssiä vastaan. Riadin King Saud -yliopiston ryhmä esitteli maaliskuisessa Yhdysvaltain kemianseuran kokouksessa menetelmän, jossa antibiootin tehoa lisätään käärimällä se nanokuitukapseliin. IBM:n tutkijat puolestaan ovat puhkoneet MRSA-bakteereja amfifiilisten nanohiukkasten avulla.

- Kuulostaa hienolta, mutta 33 vuoden kokemus tästä työstä on opettanut, ettei yksittäisiä tuloksia kannata rummuttaa, vaan on odotettava jatkotutkimuksia, Huovinen toteaa.

Fakta

Resepti antibioottiresistenssiin

Hyvä sairaalahygienia.
Tarpeeksi koulutettua henkilökuntaa.
Yhden hengen potilashuoneet omalla wc:llä.
Pikadiagnostiikka.
Turhien antibioottikuurien karsiminen.
Matkailijoiden valistaminen.
Pienemmät lapsiryhmät päiväkoteihin.

Lue myös artikkeli s. 1477.