Lehti 35: Ajan­kohtai­sta 35/2007 vsk 62 s. 3032

Suomalaisilla nuorilla EU:ntasa-arvoisimmat lähtökohdat

Ulla Toikkanen

Suomalainen koulutus- ja sosiaalipolitiikka on onnistunut takaamaan suhteellisen hyvät lähtökohdat nuorten elämälle. Suomalaisten nuorten olosuhteet olivat parhaimmat, kun heitä verrattiin englantilaisiin, italialaisiin, saksalaisiin, virolaisiin, liettualaisiin, puolalaisiin ja bulgarialaisiin ikätovereihinsa. Tällaisiin tuloksiin tuli EU:n tuore PROFIT-tutkimus, joka selvitti 25-29-vuotiaiden nuorten aikuisten huono-osaisuutta.

- Tulos on Suomen kannalta varsin mairitteleva. Suomessa on korkeatasoinen, nuorten syrjäytymistä ehkäisevä koulutusjärjestelmä, vaikka koulujen resursseja onkin supistettu jatkuvasti. Koulutukseen pitää panostaa huomattavasti nykyistä enemmän tulevaisuudessa, linjasi tutkimuksen johtaja, professori

Harri Melin

Turun yliopiston sosiologian laitokselta.

PROFIT-tutkimus selvitti, kuinka huono-osaisuus periytyy ja pyrki löytämään sellaisia toimintamalleja, joiden avulla vahvistetaan heikoimmin toimeentulevien lasten ja nuorten selviytymistä. Jokaisesta maasta otettiin tutkimukseen 80 000-100 000 asukkaan kaupunki; Suomesta mukana oli Pori. Tutkijat haastattelivat paitsi nuoria, myös ministereitä, kansanedustajia ja ay-liikkeen sekä kirkon edustajia.

- Porin esimerkki osoitti, että yhteistyö sosiaalitoimen ja työvoimaviranomaisten kesken on toiminut hyvin, Melin huomautti.

Vaikka Suomessa on vähän köyhyyttä eurooppalaisittain, täytyy Melinin mielestä yksinhuoltajien, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien taloudellista asemaa parantaa.

- Suomeen on tulossa köyhiä eläkeläisiä tulevaisuudessa, sillä pitkään työttömänä olleiden eläke ei riitä vastedes kunnon toimeentuloon, mainitsi Harri Melin.

Hänen mukaansa 2000-luvun keskeisiä haasteita on niin ikään aikuisten ja lasten mielenterveysongelmien ennalta ehkäiseminen.

Lue myös

Lasten köyhyys on lisääntynyt EU-maissa

Noin 78 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä EU-maissa. Köyhyyden riski on hieman yli 9 prosentilla ruotsalaisista, suomalaisista, tsekeistä, hollantilaisista, tanskalaisista, itävaltalaisista ja slovenialaisista, kun taas liettualaisista, puolalaisista, irlantilaisista, kreikkalaisista, espanjalaisista ja portugalilaisista vähintään 20 prosentilla on köyhyyden riski.

- Köyhyys ei ole vähentynyt EU-maissa viimeisten 10 vuoden aikana. EU-komissio on erityisen huolestunut lasten köyhyyden lisääntymisestä, kertoi Euroopan sosiaalifoorumin puheenjohtaja

Fintan Farrell

.

EU-maat ovat sitoutuneet toimintaohjelmaan, jonka mukaan köyhyyden täytyy vähentyä merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. Jokaisen jäsenmaan pitää toteuttaa köyhyyden vastaiset toimintasuunnitelmat ja vaihtaa kokemuksia muiden maiden kanssa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030