Suomi kiinnostaa virolaislääkäreitä
EU:n laajeneminen lisää lääkärien liikkuvuutta EU-maiden kesken, mutta Suomeen odotetaan lisää lääkäreitä vain Virosta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mukaan Virossa itsenäistymisen jälkeen aloitettu lääkärikoulutus tunnustetaan Suomessa automaattisesti, joten tänä aikana koulutetuilta lääkäreiltä ei edellytetä lisätutkintoja tai pätevöitymistä.
Toisista EU-maista tulevilta lääkäreiltä ei ylipäätään vaadita lisäkoulutusta, vaan lääkärintutkinto joko tunnustetaan tai sitä ei tunnusteta.
- Virolaisista nuorista lääkäreistä ehkä 10-15 prosenttia saattaisi olla kiinnostunut työskentelemään Suomessa, arvioi Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija, LL Nina Tiainen.
Suomessa houkuttelevat sekä palkkataso että erikoistumispaikat, joista Virossa on juuri nyt pulaa. Viime vuonna valmistuneista virolaislääkäreistä Suomeen tuli kymmenkunta ja virolaisarvioiden mukaan suuntaus vahvistuu. Virossa tilanteesta ollaankin jo huolissaan.
- Virossa on kaikkiaan noin 5 000 lääkäriä. TEO:n tulkinnan mukaan vapaa liikkuvuus tulee koskemaan ilmeisesti hiukan yli tuhatta heistä. Luulen, että tulijoiden määrä jää kaikkiaan alle sadan lähivuosina, arvioi Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila.
Ketjureaktio idästä länteen
Nina Tiaisen mukaan odotettavissa saattaa olla tilanne, jossa Suomeen lähtevät lääkärit aiheuttavat Virossa lääkärivajausta, joka puolestaan korvautuu Latviasta.
Saman tyyppisiä ketjuja uumoillaan syntyvän muuallakin Euroopassa. Yhä useampien tsekkiläisten lääkärien ennustetaan siirtyvän töihin Saksaan ja heidän tilalleen tulevan lääkäreitä Slovakiasta.
Hannu Halila arvioikin, että edessä on ketjureaktio, jossa lääkärit siirtyvät idästä länteen. Lääkärien massiivisiin vyöryihin EU-maasta toiseen hän ei kuitenkaan usko.
- EU:n laajennuttua lääkärien liikkuvuus tulee jossain määrin lisääntymään, koska tuloerot EU-maiden välillä ovat nyt huomattavasti suuremmat kuin aikaisemmin ja aika monissa uusissa jäsenvaltioissa on ilmeisesti ylitarjontaa lääkäreistä, hän toteaa.
Halila kuitenkin muistuttaa, että EU:n olemassaolon aikana vain noin yksi prosentti lääkäreistä on vaihtanut maata pysyvästi. Liikkuvuus ei ole ollut kovin suurta siitäkään huolimatta, että monissa maissa on ollut pitkään ylitarjontaa lääkäreistä ja toisissa lääkäripulaa.
Vanhassa EU:ssa lääkäreistä on ollut eniten ylitarjontaa Saksassa ja Italiassa. Halilan mukaan pelkästään Italiassa on arvioitu olevan 30-50 000 työtöntä lääkäriä. Saksassa tilanne on kuitenkin muuttumassa. EY-tuomioistuimen jokin aika sitten tekemän päätöksen takia lääkärien työaikoja joudutaan rajoittamaan ja lääkäreitä lasketaan tarvittavan huomattavasti nykyistä enemmän.
Lääkäripulaa on ollut eniten Isossa-Britanniassa, ja sikäläiset työnantajat ovatkin rekrytoineet lääkäreitä aktiivisesti esimerkiksi Unkarista.
Nina Tiaisen mukaan Unkarin lääkäriliitto pelkääkin lääkärien lähtevän maasta. Liiton selvitysten mukaan unkarilaisia lääkäreitä kiinnostavat kuitenkin kielen takia eniten Saksa ja Itävalta. Lääkärien lähtöä maasta pelätään myös esimerkiksi Maltalla.
Siirtymäaikalailla ei vaikutusta
Eduskunta hyväksyi juuri ennen EU:n laajenemista ns. siirtymäaikalain, jolla rajoitetaan Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta uusien EU-maiden kansalaisten tuloa Suomen työmarkkinoille edellyttämällä heiltä työlupaa. Työministeriön tulkinnan mukaan lääkärit kuitenkin lasketaan ns. erityisosaajiin, joilta työlupaa ei vaadita.
Lääkäriliitossa odotetaan vielä Euroopan komission linjauksia uusien EU-maiden lääkärintutkintojen tunnustamiskelpoisuudesta. TEO:n mukaan Virossa itsenäistymisen jälkeen aloitettu lääkärikoulutus hyväksytään Suomessa sellaisenaan. Sen sijaan entisen Neuvostoliiton aikana suoritettu lääkärikoulutus arvioidaan tapauskohtaisesti. Sen arvioivat Viron viranomaiset.
Äärimmäisen tiukan linjan muiden maiden lääkärikoulutuksen suhteen on valinnut General Medical Council, joka vastaa lääkärintutkintojen tunnustamisesta Englannissa. Sen tulkinnan mukaan Englannissa hyväksyttäisiin uusien EU-maiden lääkäreiltä automaattisesti vain 1.5.2004 jälkeen alkanut lääkärikoulutus. Aikaisempi lääkärikoulutus arvioidaan tapaus kerrallaan. Lääkäriliiton Nina Tiainen kuitenkin uskoo linjauksen muuttuvan vielä tänä keväänä.
Aggressiivisen rekrytoinnin ongelmat
Kansainväliset lääkärijärjestöt, kuten Maailman lääkäriliitto ja Euroopan lääkäriliitto, ovat korostaneet eettisten pelisääntöjen merkitystä EU:n laajetessa.
- Eettisissä pelisäännöissä korostetaan yksilön oikeutta siirtyä maasta toiseen. Sen sijaan järjestöt eivät pidä eettisesti oikeana aggressiivista työvoiman rekrytointia varsinkaan silloin, kun maiden väliset tuloerot ovat huomattavat ja rekrytointi kohdistuu parhaiten koulutettuun työvoimaan, jota tarvittaisiin kotimaassakin. Tällainen rekrytointi muistuttaa hiukan siirtomaapolitiikkaa, Hannu Halila sanoo.
Maailman lääkäriliiton mukaan aktiivisen rekrytoinnin toisesta maasta tulisikin perustua maiden keskinäiseen sopimukseen.
Euroopan nuorten lääkärien järjestö, PWG, syntyi aikanaan nimenomaan edistämään lääkärien liikkuvuutta. Lähtökohtana on yksilön oikeus muuttaa maasta toiseen. Sen sijaan järjestö on korostanut, ettei minkään maan pitäisi luottaa ulkomaiseen työvoimaan omien työvoimapoliittisten ongelmiensa ratkaisemisessa. Ennen rekrytointia muista maista olisi tarkasteltava oman maan lääkäripulan syitä. Jokaisen maan olisi myös tehtävä parhaansa pitääkseen omat lääkärinsä.
