Syövälle altistavat geenit tutkijan haasteena

- Perinnöllistä syöpää aiheuttavat geenit on jo löydetty kytkentäanalyysiin avulla. Nyt etsitään syövälle altistavia geenejä, kertoo professori Kari Hemminki.

Hemminki työryhmineen selvittää syöpätautien molekyyliepidemiologiaa, syövän perinnöllisiä muotoja ja syövälle altistavia mutaatioita. Hän johtaa Syövän riskitekijät ja ehkäisy -tutkimusaluetta Saksan syöväntutkimuskeskuksessa Heidelbergissa.

Karoliinisen Instituutin kautta Saksaan siirtynyt Kari Hemminki jatkaa edelleen tutkimusta myös Ruotsissa. Syynä on perinnöllisten syöpämuotojen tutkimuksessa arvokkaaksi osoittautunut Ruotsin tilastokeskuksen kokoama aineisto ruotsalaisista perheistä.

- Aineisto sisältää tiedot lähes kaikista ruotsalaisista koko 1900-luvun ajalta ja sitä päivitetään säännöllisesti. Perheaineiston tekee ainutlaatuiseksi henkilötunnus, jonka Ruotsi otti vuonna 1947 käyttöön ensimmäisenä maailmassa. Tunnus on avain geneettiseen kytkentään. Esimerkiksi Saksasta henkilötunnus puuttuu ja ihmiset tunnistetaan edelleen pelkällä nimellä. Tiedot ovat siksi epäluotettavia.

Yhdistämällä perheaineiston tiedot syöpärekisteristä saatuihin luotettaviin diagnoositietoihin Hemmingin tutkijaryhmä löysi perinnöllisen muodon useista syövistä, myös harvinaisemmista kuten kivessyövästä. Vain yhdestä syövästä ei ole löydetty perinnöllistä muotoa, mutta sekin saattaa johtua kyseisen syöpätyypin harvinaisuudesta. Aineiston perusteella selvisi, että n. 5 prosenttia kaikista syövistä on perinnöllisiä. Myös geenimutaatiota kantavan yksilön sairastumisriski voitiin määrittää.

Perinnöllisiä syöpiä oli tätä ennen tutkittu maailmalla kysymällä syöpää sairastaneilta onko heidän sukulaisillaan ollut vastaavaa syöpää.

- Sukulaiset ovat saattaneet kuolla 30 vuotta aiemmin, jolloin tiedot ovat hyvin epävarmoja. Sisäiset syövät ovat olleet erityisen vaikeita selvittää jälkikäteen. Yleensä ihmiset liioittelevat, että sukulaisilla on ollut sama syöpä, jolloin riskiluvut kasvavat suuriksi. Perheaineistoon perustuvat perinnöllisen syövän riskiluvut ovat olleet aika johdonmukaisesti pienempiä kuin mitä kirjallisuudessa on raportoitu, kertoo Kari Hemminki.

Vaikka perinnöllisiä syöpiä on vähän, kiinnostavat ne tutkijaa, sillä niiden avulla sairauden aiheuttava geenivirhe löytyy nopeammin.

- Paras esimerkki samasta geenistä eri sairauksien syynä on p53, joka on kaikkein yleisimmin syövässä mutatoitunut geeni. Perinnöllisenä tämän geenin mutaatio aiheuttaa hyvin harvinaisen Li-Fraumenin syndrooman, joka ilmenee erilaisina syöpinä nuorella iällä.

Aina perinnöllisen syövän taustalla oleva geeni ei kuitenkaan liity saman syövän sporadiseen muotoon. Tästä on rintasyöpä hyvä esimerkki, sillä ns. rintasyöpägeenien mutaatioita ei ole löydetty sporadista syöpää sairastavilta.

Syövälle altistavia geenejä, jotka lisäävät riskiä, mutta eivät aiheuta tautia kaikille, on merkittävästä vaikeampi tutkia kuin selkeitä syöpägeenejä.

- Kytkentä ei enää toimi altistavia geenejä tutkittaessa, koska riski on pienempi. Pitkään aikaan ei ole kuvattu yhtään tärkeää geeniä, painottaa Kari Hemminki.

- Ryhmämme tavoitteena on nyt kehitellä uusia menetelmiä syövälle altistavien geenien löytämiseksi. Haemme sovellutuksia mm. rintasyövässä.

Siirtolaiset sairastuvat uuden kotimaan syöpiin

Perinnöllisten syöpien lisäksi Hemminki on selvittänyt muutoksia eri syöpien esiintymisessä Ruotsiin muuttaneissa suomalaisissa ja muissa siirtolaisissa. Siirtolaistutkimukset ovat paras osoitus ympäristötekijöiden vaikutuksesta, sillä viimeistään toisen maahanmuuttajasukupolven kohdalla eri syöpätyyppien ilmaantuvuus asettuu isäntämaan tasolle.

- Suomessa yleisemmät syövät asettuvat ruotsalaiselle tasolle ja päin vastoin, vaikka molemmat vanhemmat olisivat suomalaisia. Ainoa poikkeus on melanooma, joka on Ruotsissa Suomea yleisempi, mutta joka ei silti yleisty siirtolaisväestössä.

Hemminki selittää eron sillä, että Ruotsiin muuttaneet suomalaiset lomailevat enimmäkseen Suomessa, kun taas ruotsalaiset ovat harrastaneet enemmän etelänmatkoja.

Suomessa hyvät edellytykset tutkimukselle

Kari Hemminki toivoo, että Suomeen saataisiin kansainvälinen molekyylilääketieteen tutkimuslaitos. Akatemian ehdottaman laitoksen perustaminen kaatui vuoden alussa rahan puutteeseen.

- Suomessa on erittäin hyviä ryhmiä ja mainiot edellytykset tutkimukselle. Potilaat voidaan jäljittää luotettavasti ja yhteistyö kliinikkojen kanssa sujuu. Geenikartoitusta on perusteltu juuri tulevilla kliinisillä sovelluksilla. Niitä ei kuitenkaan saada ilman yhteyttä potilasaineistoon, painottaa Hemminki.

Luotettavat maakohtaiset syöpärekisterit ovat Hemmingin mielestä Suomen ja muiden Pohjoismaiden valtti tutkimuksessa. Saksassa on useita paikallisia syöpärekistereitä ja periaatteessa ne kattavat koko maan, mutta moni niistä on perustettu vasta hiljattain. Itä-Saksassa oli aikoinaan maailman suurin yksittäinen rekisteri, mutta Saksojen yhdistyessä sen toiminta häiriytyi.

Euroopan suurin syöväntutkimuslaitos

Deutsches Krebsforschungszentrumissa tutkitaan syövän syntymekanismien lisäksi kaikkea mahdollista rokotuksista sädehoitoon ja kuvantamismenetelmiin. Laitoksen koko tarjoaa monia etuja, sillä talon 2000 asiantuntijan joukosta löytyy Hemmingin mukaan apu joka ongelmaan. Laitoksen rahoituksesta 90 prosenttia saadaan Saksan liittovaltiolta ja loppu osavaltiolta ja erilaisilta säätiöltä.

- Oman rahoituksen ansiosta tutkijoiden on helppo keskittyä päätyöhönsä apurahahakemusten kirjoittamisen sijaan, toteaa Hemminki.