Ajan­kohtai­sta

Syrjäseutujen lääkäripulaan tuskin luvassa lievitystä

Turussa lääkäreiksi koulutettavista sairaanhoitajista tuskin on paikkaamaan syrjäseutujen lääkärivajetta. Useimpien opiskelijoiden tausta on erikoissairaanhoidossa, minkä vuoksi heidän hakeutumisensa töihin Pohjois- tai Itä-Suomen terveyskeskuksiin on liiton mukaan epätodennäköistä. Apu ei myöskään tule niin nopeasti kuin alun perin suunniteltiin, sillä muuntokoulutus kestää arvioitua kauemmin.

Sairaanhoitajien kouluttaminen lääkäreiksi alkoi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2003. Liiton mielestä koulutus toteutettiin niin nopealla aikataululla, että lainsäädännölliset mahdollisuudet sen suunnitteluun olivat vähäiset.

Sairaanhoitajille järjestetty erillinen pääsykoe oli lainvastainen, koska ainoastaan äidinkieleen perustuvien kiintiöiden käyttö on sallittua.

Koulutustarvetta perusteltiin Itä- ja Pohjois-Suomen terveyskeskusten lääkärivajeella. Kun alueen yliopistot kieltäytyivät koulutuksen järjestämisestä, se siirrettiin Turkuun. Liiton mukaan tämä kertoo koulutustarpeen määrittelyn ja koulutuspaikkojen valinnan tarkoitushakuisuudesta.

Lääkärinvirkojen täyttöaste on Varsinais-Suomessa yksi maan parhaista. Lääkäripulan pohjakin on sosiaali- ja terveysministeriön tuoreimpien tietojen mukaan jo saavutettu.

Liitto huomauttaa lausunnossaan, että muuntokoulutettavien opiskeluaika on korkeintaan puoli vuotta normaalia lääkärin koulutusaikaa lyhyempi. Alkuperäinen ajatus kolmessa, neljässä vuodessa valmistuvista lääkäreistä ei näin ollen toteudu.

Muuntokoulutusta rahoitetaan osin EU:n tuella, ja vielä on epäselvää, tarvitaanko tueksi muuta lääketieteelliseen koulutukseen varattua rahaa. Tämä merkitsisi muun lääkärikoulutuksen resurssien huononemista – etenkin, kun lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä on samanaikaisesti kasvatettu.

EU-rahoituksen määräaikaisuus saa lisäksi aikaan sen, että muuntokoulutusta varten luodut opetus- ja hallinnointijärjestelyt joudutaan rahoituksen loputtua purkamaan. Tämä on liiton mielestä lyhytjänteistä ja poukkoilevaa koulutuspolitiikkaa ja epätarkoituksenmukaista voimavarojen käyttöä.

Kriittisestä kannastaan huolimatta Lääkäriliitto korostaa, että muuntokoulutukseen valituille opiskelijoille tulee turvata yhtä korkeatasoinen koulutus kuin muillekin lääketieteen opiskelijoille. Liitto myös suhtautuu muuntokoulutettaviin kuten muihinkin tuleviin kollegoihin ja jäseniinsä.

Katja Patronen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030