Tabletti solahti lääketieteen opetukseen

Helsingin medisiinarit lähtivät notkeasti tutkimusmatkalle selvittämään, mitä kaikkea tabletti tuo opiskeluun. Lääketiedepelit ovat opetuksen nouseva trendi, kertoo dosentti Heikki Hervonen.

Tabletti solahti lääketieteen opetukseen Kuva 1 / 1

Jos tabletin käyttö olisi olympialaji, dosentti Heikki Hervonen sijoittuisi mitaleille. Todennäköisesti Hervosta tituleerattaisiin mediassa lajin ihmelapseksi, sillä hän piti kilpailuvälinettä kädessään ensimmäistä kertaa vain vuotta ennen kisaa.

Tabletin käyttötaidoista ei vielä kilpailla, mutta Hervosen innovointikyvyille on kysyntää. Hänet on juuri kutsuttu Ouluun kertomaan, kuinka opettajat ovat Helsingissä käyttäneet tabletteja medisiinarien opetuksessa. Dosentti Hervonen tiimeineen on tehnyt uraauurtavaa työtä ideoidessaan laitteelle hyötykäytön kohteita lääketieteen opetuksessa, sillä tablet-tietokoneita on ollut markkinoilla vasta muutaman vuoden.

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta anoi ja sai 300 000 euron apurahan mobiililaitteiden hankintaan. Tiedekunnan it-yksikön neuvosta valittiin Applen iPad. Opetuskäyttöön sopivat ohjelmat kartoitettiin, opettajat koulutettiin, ja laitteet jaettiin kaikille opintonsa aloittaville syksyllä 2013.

Innostus Helsingissä on ollut suurta. Ensimmäisiä tietoja iPadin käyttökokemuksista odotettiin innolla: suuria ei uskallettu toivoa, mutta mitali tuli. Tabletit ovat Helsingissä solahtaneet sujuvaksi osaksi medisiinarien ja opettajien arkea.

Tavoitteena aktivointi

Anatomiaa opettava Heikki Hervonen on silmin nähden innostunut vihreäkuorisesta iPadistaan. Laite on tuonut kiinnostavan komponentin opettajan työkaluvalikoimaan. Avainsana on aktivointi: tabletti aktivoi opiskelijaa.

Älkää tehkö tabletilla sitä, mitä voitte tehdä ilmankin. Tällaisen ohjeen Hervonen sai seminaareista ja kirjallisuudesta maailmalta, ja neuvoa on noudatettu. Tabletilla käytetään juuri sille räätälöityjä ohjelmia, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Esimerkki tästä on anatomiaohjelma, joka esittää ihmisen rakenteen kolmiulotteisena mallina: Sitä voi etusormella ohjaten käännellä haluamaansa kuvakulmaan ja suurentaa yksityiskohtiin. Luuston päälle voi lisätä verenkiertojärjestelmän, hermoston, lihaksiston ja muut elementit, ja näpäyttää niistä osia pois vaikka kylkiluu kerrallaan.

Hervonen nostaa kätensä pöydän päälle noin puolen metrin korkeuteen.

– Tällainen satakiloinen pino oppikirjoja kulkee tabletissa. Myös luentomateriaaleihin pääsee helposti käsiksi.

Eikä nyt puhuta valjuista luentomonisteista. Hervonen on tehnyt luennoistaan visuaalisesti houkuttelevia iBook-kirjoja, joihin hän lisää koukkuja: asettaa tekstin keskelle kysymyksiä ja tehtäviä, jotka panevat opiskelijan aktiiviseen ajattelutyöhön.

Monet perinteiset oppikirjatkin ovat tabletissa interaktiivisia. Ne on ensin revitty palasiksi ja sitten rakennettu uudestaan, vuorovaikutusta lisäten. Vaikka tablettikirjat ovat bittejä, tekstiä voi alleviivailla ja sivuille tehdä muistiinpanoja.

Ongelmapeli 
muttei peliongelma

Opiskelijat ovat ottaneet tablettiopetuksen hyvin vastaan. Valtaosalla lääkiksen aloittaneista oli jo älypuhelin tai kannettava tietokone, monella oli tablettikin. Noin kymmenen opiskelijaa oli tietoisesti pysytellyt kaukana kaikenlaisista laitteista, mutta hekin ovat Hervosen mukaan ottaneet iPadin luontevaksi osaksi opiskeluvälineistöään. Minimiosaksi, mutta osaksi kuitenkin.

Opettajista valtaosa hyödyntää laitetta opetuksessa, mutta eivät kaikki. Pakkoa ei ole.

Vaikka Hervonen on innostuksissaan tehnyt iPad-opetukseen liittyvää kehitystyötä likimain joka ilta ja usein pitkälle yöhön, hän on pyrkinyt pitämään pään viileänä. Tärkeintä on löytää tavat, joissa tabletti aktivoi opiskelijaa.

Ryhmätyössä laite on jo osoittautunut käteväksi. Ongelmalähtöisen oppimisen tunneilla lääketieteen pelit johdattelevat ongelmanratkaisuun. Ne muistuttavat lähinnä korttipelejä potilastapausten esittelyjen ja ratkaisujen muodossa.

Videotykki kohta historiaa

Tabletti muokkaa myös fyysistä ympäristöään. Biomedicumin itseopiskelutiloja aiotaan Hervosen mukaan muunnella opiskelijoita aktivoivaan suuntaan. Hän on jo hankkinut opettajien tiloihin Akatemian määrärahoilla suuria tele­visioita, joilla tabletin näytön voi jakaa isommalle joukolle. Katosta roikkuu piuhanpätkiä siltä varalta, että joku haluaa liittää videotykillä televisioon muun kuin Apple-laitteen.

– Mitään järjestelmää ei syrjitä. Applen paketti oli hyvä kokonaisuus, siksi päädyimme siihen. Lääketieteeseen liittyvät sovellukset tulevat yleensä ensin saataville sen laitteisiin.

Lääketieteeseen ja terveyteen liittyviä tablettisovelluksia on ladattavissa jo kymmeniätuhansia. Niistä ammattilaiskäyttöön sopivia on pieni osa, ja näistä tiedekunnan it-yksikkö valitsi koekäyttöön lupaavimmat. Suuri osa sovelluksista on ilmaisia, moni maksaa euron pari ja laajimmat kymmeniä euroja.

Uuden tekniikan kerros

Useimpien medisiinarien mielestä iPadia on ollut helppo käyttää intuitiivisesti ilman opastusta. Ladattuja sovelluksia on kuitenkin suhteellisen paljon, ja monen sovelluksen optimaaliseen hyödyntämiseen tarvitaan opetusta.

– Monikäyttöiset Inkling-kirjat ovat mielestäni yksi parhaista asioista koko projektissa, sanoo yliopiston it-opettaja, dosentti Kalle Romanov.

Romanovin mukaan iPad rikastaa yliopiston tietotekniikkaa. Sen laajempaa käyttöä ja erityisesti sitä, kuinka opiskelijoiden laitteiden data tallentuu pilveen tietoturvallisella tavalla, pitää seuraavalla kierroksella miettiä tarkemmin. Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämä apuraha riittää tablettien hankkimiseen myös ensi syksynä aloittaville opiskelijoille.

Medisiinarit käyttävät oppitunneilla älypuhelimiaan ja muita nettilaitteita yleensä asiallisesti ja aiheesta. Heikki Hervosen luennoilla opiskelijat saavat viestitellä toisilleen vaikkapa Facebookin kautta. Hän ei näe mitään syytä rajata sosiaalisen median käyttöä, jos sitä käytetään hallitusti.

Lääketieteen lehdistä muun muassa BMJ, Lancet ja NEJM 
ovat luettavissa iPad-sovelluksina. Esimerkiksi BMJ:n numeroita voi ostaa yksittäin. Myös PubMed-tietokanta on työstetty iPad-versioksi. Lääkärilehteäkin voi lukea 
tabletilla näköislehtenä: 
www.laakarilehti.fi > Digilehti.

Pieni suuri sormenliike

Heikki Hervosen mukaan tabletin kanssa ollaan nyt tasaisen käytön vaiheessa.

– Tabletti ei ole taikaluoti, joka muuttaa kaiken paremmaksi. Elämää on ilman iPadiakin, mutta joissain asioissa se on hyvä. Käyttötavat opetuksessa kehittyvät koko ajan. Vaikutukset oppimiseen on tietysti arvioitava huolella.

Se iPad-projektista tiedekunnassa ainakin jo tiedetään, että monistuskulut ovat vähentyneet selvästi. Käyttökokemuksista saadaan tarkempia tuloksia kevään kyselytutkimuksessa. Työryhmällä on tekeillä aiheesta laajempaa tutkimusta, saattaapa hankkeesta syntyä väitöskirjakin.

Hervonen itse irtautuu laitteestaan viimeistään mökillä. Vain aamun lehden lukemisen ajaksi hän avaa vihreän kannen ja antaa etusormen lentää.

Jaana Ahlblad

Kuva Mikko Käkelä

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi