Tautikuolleisuustiedot edelleen valtaosin arvioita

Kun väkeä on viidennes maapallon väestöstä, on väestötietojen rekisteröinti varmasti haasteellista. Kiina kehittää tilastoseurantaa, mutta toistaiseksi maan tautirekisteri kattaa vain muutaman prosentin maan 1,3 miljardin väestöstä. Esimerkiksi kuolemansyyn rekisteröinti ICD-tautiluokituksen mukaan on käytössä 41 kaupungissa ja 85 maakunnassa, ja alueilla asuu noin 8 % väestöstä.

Tautikohtainen kuolleisuus on tärkeä mittari monessa mielessä; siihen perustuvat mm. monet sairauksien ehkäisyohjelmat ja niiden seuranta. Todellisuudessa kattavat kuolleisuustiedot on kuitenkin saatavissa vain noin neljäsosasta maapallon väestöstä, 40 %:sta maailman valtioista. Suurin osa mm. kehitysmaiden tiedoista on arvioita ja varsinkin kuolemansyiden määrittely on puutteellista. Maailman terveysjärjestön lehti Bulletin of the WHO (www.who.int/bulletin) tarkastelee asiaa maaliskuun numerossaan.

Esimerkiksi malariasairastavuutta ja kuolleisuutta on kehitysmaissa erittäin vaikeaa mitata, koska monilla alueilla kaikilla on parasiitteja veressään ja taudin oireet sopivat moneen muuhunkin sairauteen. Afrikassa WHO:n malariaohjelma suositteleekin työkaluksi malariakuolleisuuden kehityksen seurantaan alle 5-vuotiaiden lasten kokonaiskuolleisuutta, sillä tähän ryhmään osuu 90 % malariakuolemista. Tämä mittari pitää sitä paitsi sisällään myös malariaan välillisesti, esimerkiksi heikon yleistilan vuoksi, liittyvät kuolemat.

Kehitysohjelmia kuolleisuustietojen kattavamman keräämisen järjestämiseksi on mm. kansainvälisissä järjestöissä pidetty yllä, mutta etenkin sisällissotien ja luonnonkatastrofien kuormittamissa maissa ne harvoin toimivat. Internet-pohjaiset tietojärjestelmät ovat suuri edistysaskel, mutta tiedot niihin pitää monesti kerätä kyselemällä omaisilta, sillä valtaosa kuolee kotona eikä lääkäri ole määrittämässä kuolemansyytä.