Tavoite: 150 kehitysideaa ja yksi start-up-yritys

Neljän hengen Biodesign-tiimi eläytyy ­parhaillaan HUS:n Lastenklinikan arkeen.

Erikoislääkäri Katja Ivanitskiy kertoo haaveilleensa jo pitkään yritystoiminnasta. Hän on mukana Biodesign-tiimissä, joka tutustuu HUS:n Lastenklinikalla ­sydänpotilaiden ja neuro-ortopedisten potilaiden hoitoon.

Mikä saa lääkärin jättämään turvallisen virkansa Fimeassa ja heittäytymään mukaan hankkeeseen, jossa etsitään uusia, kaupallistettavia ideoita sairaaloiden käytännön tarpeisiin?

Terveydenhuollon erikoislääkäri Katja Ivanitskiy kertoo haaveilleensa jo pitkään siitä, että hän voisi olla mukana yritystoiminnassa, suunnitella ja kehittää jotain itse.

– Näin sattumalta ilmoituksen, jossa haettiin lääkäreitä ja insinöörejä tähän projektiin. Tuntui heti, että se on kuin juuri minulle tehty, hän hymyilee.

Nyt Ivanitskiy on mukana neljän hengen tiimissä, joka tutustuu kuukauden ajan HUS:n Lastenklinikan arkeen ja kehittämistarpeisiin. Tiimiin kuuluvat lisäksi diplomi-insinöörit Jukka Kärkimaa, Sakari Nikinmaa ja Anssi Mikola, joista jälkimmäinen on myös kokenut sarjayrittäjä.

Biodesign Finland on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja HUS:n järjestämä koulutushanke, joka perustuu Stanfordin yliopistossa kehitettyyn konseptiin.

Hankkeessa on tarkoitus kehittää teknisiä, kaupallistettavaksi soveltuvia ratkaisuja sairaaloiden käytännön tarpeisiin ja luoda uutta yritystoimintaa. Samalla osallistujat saavat arvokasta tuotekehitysalan koulutusta.

Toiveena oma yritys

Biodesign-tiimin tavoitteena on löytää Lastenklinikan toiminnasta 150 kehittämistarvetta. Niistä seulotaan muutama kymmenen, joihin pohditaan käytännön ratkaisuja, ja lopulta yksi, johon on tarkoitus kehittää kaupallinen sovellus.

– Lääkärin työ on usein kiireistä juoksemista tehtävästä toiseen. Nyt meillä on lupa vain seurata toimintaa ja pohtia ideoita sen kehittämiseksi, Katja Ivanitskiy kuvailee.

Parhaassa tapauksessa hankkeesta voi ponnistaa menestyvä start-up-yritys. Hankkeessa kehitettävä ratkaisu on myös mahdollista lisensoida jollekin suuremmalle yritykselle.

Ivanitskiy työskenteli ennen koulutushanketta Fimean lääketurvallisuusyksikössä ylilääkärinä. Uraan mahtuu myös työtä terveyskeskuksissa, lääketeollisuudessa ja Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksessa. Nyt toiveena on oma start-up-yritys.

– Toisaalta ymmärrän, millaisia haasteita siihen liittyy. Usein yrittäjät tekevät vuosikausia töitä ilman palkkaa jossakin autotallissa, eikä ideasta välttämättä tule mitään, hän naurahtaa.

Toiminnan kipupisteet esille

HUS:n Lastenklinikalla Biodesign-hankkeelta odotetaan erityisesti kehitysideoita, joita sairaala voi itse toteuttaa arjessaan. Usein tarpeet liittyvät organisaation toimintatapoihin.

– Sairaalassa ajattelemme toiminnan kehittämisestä aika perinteisesti ja ammattikuntaisin silmin. Ulkopuolinen, poikkitieteellinen ryhmä voi tunnistaa toiminnan kipupisteitä uudella tavalla, uskoo osastonylilääkäri Pekka Lahdenne, joka toimii myös uuden lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkönä.

Lahdenteen mukaan Lastenklinikan henkilökunta ja lääkärit ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti.

– Tämä voi kieliä siitä, että toiminnan haasteista ollaan tietoisia, mutta niiden tunnistaminen, esille nostaminen ja parantaminen koetaan vaikeaksi.

Biodesign-pilottihanke on saanut rahoitusta Tekesiltä. Tavoitteena on toistaa ohjelma vuosittain yhteistyössä eri sairaaloiden kanssa.