Terveydenhuollon epätasa-arvo näkyy myös ennaltaehkäisyssä

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on sosioekonomisesti epätasa-arvoinen. Tähän mennessä on jo tiedetty, että suurituloiset käyttävät enemmän lääkärinpalveluja, kun käyttö suhteutetaan sairastavuuden perusteella arvoituun tarpeeseen. Tuore Kansanterveyslaitoksen raportti kuitenkin paljastaa, että sosioekomiset erot ovat suuria myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.

Ahkerimmin terveystarkastuksissa käyvät korkeakoulutetut ja ylempiin tuloluokkiin kuuluvat suomalaiset. He osallistuvat myös seulontatutkimuksiin ja käyttävät hammashoidon palveluja ja fysikaalista hoitoa pienituloisia enemmän.

- Aiemmissa tutkimuksissa ei ole yhtä selvästi osoitettu vastaavia sosiaaliryhmien välisiä eroja myös sairauksien ennaltaehkäisyssä, toteavat raportin toimittajat

Pirkko Alha

Unto Häkkinen

Unto Häkkinen sanoo terveydenhuollon epätasa-arvon kumpuavan pääosin terveyskeskusten palvelujen riittämättömyydestä. Työterveyshuolto tyydyttää työssäolevien tarpeita ja huolehtii myös ennaltaehkäisevistä terveystarkastuksista.

Kaksi kolmesta käynyt terveystarkastuksessa

Terveyspalvelujen käyttö ja sen väestöryhmittäiset erot -raportti kokoaa yhteen Terveys 2000 -tutkimuksen terveyspalvelujen käyttöä koskevat keskeiset tulokset.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2000-2001, ja siihen osallistui 8 590 täysi-ikäistä suomalaista.

Haastatelluista 71 prosenttia oli osallistunut ainakin yhteen eri syistä tehtyyn terveystarkastukseen viiden viime vuoden aikana. 31 prosenttia oli osallistunut terveystarkastukseen kuluneen vuoden aikana.

Terveystarkastuksessa käyneet olivat muita useammin naimisissa olevia ja korkeakoulutuksen saaneita. Tarkastuksissa käyminen yleistyi siirryttäessä alemmista tuloluokista ylempiin.

Erityisesti tuloerot jaottelivat naisia. Viimeisen vuoden aikana ylimpään tuloluokkaan kuuluvista naisista 42 prosenttia oli käynyt terveystarkastuksessa, kun taas alimman tuloluokan naisista tarkastuksessa oli käynyt vain 27,4 prosenttia.

Terveystarkastukset liittyivät yleensä työhön tai opiskeluun.

Naisilla luonnollisesti raskauteen ja synnytykseen liittyvät tarkastukset olivat yleisiä. Lastenhankinnan siirtyminen myöhemmälle iälle näkyi selvästi korkeasti koulututtujen naisten neuvolakäyntitilastoissa.

Hyvätuloiset popsivat vitamiinitkin

Hyvätuloiset ja hyvin koulutetut näyttävät panostavan muita enemmän kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. He käyttävät rahojaan myös tuotteisiin ja hoitoihin, joiden hyödyistä ei edes olla yksimielisiä.

38 prosenttia suomalaisista naisista ja 18 prosenttia miehistä ilmoitti käyttävänsä yhtä tai useampaa luontaistuotetta, joihin luettiin mukaan myös erityisvalmisteina myytävät vitamiinit ja kivennäisainevalmisteet.

Korkeasti koulutetut käyttivät valmisteita selvästi muita enemmän. Tutkimuksessa havaittiin myös, että parisuhteessa elävät miehet käyttivät luontaistuotteita enemmän kuin yksin asuvat miehet.

Fysikaalisia palveluita käyttivät eniten eronneet, lesket ja ylimpiin tulo- ja koulutusluokkiin kuuluvat. Joka kymmenes oli käynyt haastatteluvuoden aikana fysikaalisessa hoidossa.

Lähes yhtä moni suomalainen oli käynyt jossain vaihtoehtoisessa hoidossa, kuten esimerkiksi naprapaatin, vyöhyketerapeutin tai homeopaatin vastaanotolla. Ahkerimpia vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttäjiä olivat jälleen kerran ylimpiin koulutus- ja tuloluokkiin kuuluvat suomalaiset. Yleensä kävijät olivat työikäisiä ja naimisissa olevia.