Terveydenhuollon työperäiset infektiot yhä harvinaisia

Kroonisten virusinfektioiden, kuten HIV-infektion ja hepatiittien, kantajien määrä on Suomessakin kasvanut, mutta huoli työperäisten tartuntojen yleistymisestä terveydenhuollossa ei ole käynyt toteen. Tähän ovat vaikuttaneet toisaalta työtapojen turvallisuuden parantuminen, toisaalta infektioiden kantajien parantunut hoito. Altistustilanteita kuitenkin sattuu.

- Husissa on ilmoitettu viime vuosina noin 500 verialtistustilannetta vuodessa ja niistä noin kymmenesosassa potilaalla on ollut veren välityksellä tarttuva virus. Jakauma on sellainen, että C-hepatiitin kantajia on näistä ollut 30 ja B-hepatiitin kantajia 10 ja HIV-positiivisia 10, kertoi infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila Tartuntatautipäivillä.

Ihon läpäisevässä vammassa, kuten neulanpistossa, B-hepatiitin tartuttavuus on 5-25 %, C-hepatiitin alle 1 % ja HIV:n noin 0,3 %. Riski on suurempi, jos viruksen kantajan verta pääsee rikkinäiselle iholle tai limakalvolle. Terveelle iholle osuneet roiskeet eivät aiheuta tartuntavaaraa eikä myöskään altistuminen syljelle, virtsalle tai ulosteelle.

- Veritartunnalle altistuneille työntekijöille aloitetaan ehkäisevä HIV-lääkitys suosituksen mukaan kahden tunnin kuluessa. B-hepatiittirokotus pyritään Husissa antamaan kaikille potilaiden ja veren kanssa kosketuksiin joutuville, sanoo Veli-Jukka Anttila.

Työperäisiä HIV-tartuntoja ei Suomessa ole ollut; muualla maailmassa niitä on raportoitu yli 100 tapausta. Työperäisiä hepatiittitartuntoja on sattunut muutamia Suomessakin. Ammattitautirekisteriin on ilmoitettu 1992-2001 B-hepatiittitartuntoja 4 ja C-hepatiittitartuntoja 5, valtaosa terveydenhuollon henkilöstöstä.

Huolellinen jätteiden käsittely on tärkeä keino vähentää työntekijöiden tartuntavaaraa. Terävät esineet viedään turvalliseen keräysastiaan, eikä käytettyjä neuloja aseteta takaisin suojukseensa, muistuttaa Veli-Jukka Anttila. Esineisiin kuivuneesta verestä ei vaaraa juurikaan ole - itse asiassa köyhissä maissa terveydenhuollossa käytetyt neulat hävitetäänkin kuivattamalla niitä pari viikkoa ja viemällä ne kaatopaikalle. Esimerkiksi puistosta löytyneistä neuloista ei ole myöskään missään kuvattu tulleen HIV-tartuntoja, toteaa Anttila. Arvaamattomasti riehuvat huumeidenkäyttäjät voivat kyllä muutoin aiheuttaa myös tartuntavaaratilanteita.

Tuberkuloosi on Suomessa jatkuvasti vähentynyt, ja terveydenhuoltohenkilöstön sairastavuus on ollut vähäisempi kuin muun väestön. Sairastumisriski kuitenkin vaihtelee, ja esimerkiksi nuorilla hoitajilla se on ollut suurempi kuin väestössä. Ilmoituksia terveydenhuollon alan tuberkuloositapauksista on viime vuosina tullut 6-16 vuodessa.

- Husissa oli viime vuonna tubiseurannassa noin 250 työntekijää. Yleensä näissä tapauksissa on ollut kyse siitä, että potilaan tubi on huomattu vasta toimenpiteen jälkeen, kertoo Veli-Jukka Anttila.

Maahanmuuttajien tuberkuloosin ei ole esimerkiksi Ruotsissa havaittu lisänneen riskiä. Heillä tautimuoto on myös usein muu kuin tartuttava hengitysteiden tuberkuloosi.