Terveydenhuollossa keskusteltava turvatarkastusten tarpeesta
Tarvitaanko terveydenhuollossa turvatarkastuksia? Sisäministeriön poliisijohtajan
Kimmo Hakosen
mielestä on aika käydä yhteiskunnallinen keskustelu turvatarkastuksista myös terveydenhuollossa: hyväksytäänkö pakolliset turvatarkastukset ja missä toimipaikoissa?Lääkärien mielipiteitä turvatarkastukset jakavat.
Turvatarkastukset ovat nousseet esiin oikeusministeriön ja sisäministeriön toimikunnassa, joka selvittää esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain uudistamista. Toimikunta joutuu arvioimaan, tarvitaanko turvatarkastuksista erillinen laki, joka säätelisi valtion ja kuntien viranomaisten oikeuksia tehdä niitä.
Joka potilas läpi metallinpaljastimen?
- Terveydenhuollossa kyse on lähinnä siitä, saadaanko esimerkiksi terveysasemilla järjestää turvatarkastuksia niin, että sisään tulevat asiakkaat velvoitettaisiin kulkemaan metallinpaljastimen läpi, sanoo toimikunnassa mukana oleva Kimmo Hakonen.
- Tästä syntyy monia mielenkiintoisia kysymyksiä. Miten esimerkiksi ihmisten oikeus saada hoitoa suhtautuu turvatarkastusvelvoitteeseen, hän jatkaa.
Keskustelua olisi Hakosen mukaan käytävä esimerkiksi siitä, mikä on turvatarkastusten todellinen tarve.
- Onko turvallisuustilanne sellainen, että se edellyttää metallinpaljastimia, ja missä pakolliset turvatarkastukset koetaan hyväksyttäviksi.
Hakosen mukaan nykyinen lainsäädäntö on puutteellinen. Perinteisesti on ajateltu, että esimerkiksi virastossa asioivan voidaan edellyttää kulkevan turvaportin läpi. Jos asiakas ei siihen suostu, hän ei välttämättä myöskään pääse sisälle. Jos turvatarkastuksia halutaan tehdä, niistä olisi kuitenkin selvintä säätää lailla.
Hän muistuttaa, että turvatarkastuksiin liittyy myös taloudellisia kysymyksiä.
- Laitteet ovat aika kalliita, ja metallinpaljastimet vaativat henkilöstön palkkaamista. Mikä on järkevää rahankäyttöä, hän kysyy.
Lääkäriliitto on jo aiemmin esittänyt, että terveydenhuollon toimintayksiköissä olisi tarvittaessa mahdollista tehdä turvatarkastuksia.
Lisäksi liitto on esittänyt lainmuutosta, jolla tutkintapyyntö laittomasta uhkailusta siirtyisi työnantajan vastuulle. Nykyään tutkintapyynnön voi tehdä vain uhkailun kohteeksi joutunut työntekijä itse, mikä on ongelmallista tällaiseen tilanteeseen joutuneille lääkäreille ja hoitajille.
- Käytännössä turvatarkastukset tarkoittaisivat mahdollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin työpisteissä, jotka ovat osoittautuneet kovin levottomiksi. Tiedämme kokemuksesta, että esimerkiksi päihdehuollon avovastaanotoilla näitä tilanteita on selvästi enemmän kuin muualla, sanoo toiminnanjohtaja
Heikki Pälve
.Myös HYKS Psykiatriakeskuksessa pidetään vastaavan ylilääkärin
Björn Appelbergin
mukaan ongelmana sitä, että laiton uhkailu on asianomistajarikos eikä työnantaja voi tehdä rikosilmoitusta työntekijän puolesta.Lääkärien näkemykset vaihtelevat
KYS:n yhteispäivystyksen ylilääkäri
Seppo Hietakorpi
ei innostu turvatarkastuksista.- Minusta ne eivät ole hyvä vaihtoehto eivätkä tarpeenkaan. Ei ole hyvä lähtökohta, että sairaalaan tulevia potilaita ja omaisia ryhdytään tarkastamaan, hän sanoo.
Toisaalta Hietakorpi uskoo, että turvatarkastuksiin sopeuduttaisiin terveydenhuollossakin. Ne ovat niin yleisiä, että niihin on totuttu.
- Ymmärrän kyllä, että maailma muuttuu ja työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava. En yhtään ihmettele, jos turvatarkastuksiin vielä joudutaan terveydenhuollossakin. Silti vierastan ajatusta, hän sanoo.
KYS:n yhteispäivystyksessä on illalla ja yöllä jatkuvasti vartija. Humalaisten ja rauhattomien huumeidenkäyttäjien takia vartijaa myös tarvitaan usein.
Hietakorven mukaan väkivaltatilanteita on kuitenkin hyvin harvoin. Vaikka nyrkkiä näytetään lähes joka päivä, uhittelu jää uhitteluksi.
Aseita, käytännössä puukkoja, veitsiä tai nyrkkirautoja, löytyy Hietakorven mukaan hyvin vähän.
Tampereen Hatanpään päivystysaseman ylilääkäri
Paula Viita
sen sijaan pitää turvatarkastuksia periaatteessa tarpeellisina, mutta huomauttaa niiden hidastavan potilaiden sisäänpääsyä ja nostavan kustannuksia.Hatanpään päivystysasemalla takavarikoidaan hänen mukaansa vuosittain ehkä 10-20 asetta, yleensä puukkoja ja stilettejä. Paula Viidan mukaan aggressiivinen käytös ja väkivaltaisuus ovat lisääntyneet huomattavasti.
- Meillä on niin rauhatonta, että päivystysasemalla on 24 tuntia vuorokaudessa vartija, joskus kaksikin, hän huomauttaa.
Hatanpään päivystysasemalla on käsikäyttöinen metallinpaljastin, jota vartija tai lääkintävahtimestari käyttää, jos esimerkiksi potilaan puheiden perustella herää epäilys aseesta. Metallinpaljastinta käytetään kuitenkin vain, jos potilas suostuu sen käyttöön.
- Pidän turvatarkastuksia tarpeellisina, mutta jos meillä olisi turvaportti, sitä hoitamaan tarvittaisiin kaksi vartijaa, mikä nostaa kustannuksia. Lisäksi meidän kävijämäärämme ovat niin suuret, että turvatarkastukset hidastaisivat sisääntuloa, Paula Viita sanoo.
Päivystysasemalle tehdään vuosittain noin 76 000 päivystyskäyntiä. Paula Viidan mukaan päivystyksessä käy kuitenkin suuri määrä potilaita vain esimerkiksi kysymässä tietä. Samalla he kuitenkin osaltaan ruuhkauttaisivat myös turvatarkastusta.
