Terveydenhuolto tarvitsee moniammatillista johtamiskoulutusta
- Myös lääkärien motivoiminen johtamistehtävään on tärkeää mm. siksi, että palveluja voitaisiin sovittaa yhteen ja kustannuksia pystyttäisiin hillitsemään, korosti opetusministeriön terveys- ja sosiaalialan johtamiskoulutusta arvioineen työryhmän jäsen, ylilääkäri Hanna Mäkäräinen STM:stä Pohjolan lääkäripäivillä.
Sosiaali- ja terveysalan moniammatillinen johtamiskoulutus pitää järjestää siten, että se alkaa perustutkinnoista ja jatkuu jatkotutkintojen jälkeen täydennyskoulutuksena.
- Jos terveydenhuollon ja sosiaalialan eri ammattiryhmien jäsenet osallistuvat johtamiskoulutukseen myös yhdessä, auttaa se toiminnan kehittämistä huomattavasti paremmin kuin erikseen kouluttautuminen, Hanna Mäkäräinen totesi.
Hänen mukaansa johtamiskoulutus pitää rakentaa 20-60 opintoviikon jatkumoksi. Ammatilliset jatko- ja erikoistumiskoulutukset, joihin sisältyvät terveys- ja sosiaalialan 20 opintoviikon johtamisopinnot, antavat tulevaisuudessa valmiudet ensisijassa lähijohdon tehtäviin ja joihinkin keskijohdon töihin. Täydennyskoulutuksena hankittu moniammatillinen 20 opintoviikon johtamiskoulutus valmentaa jo keskijohdon toimiin.
Erikoislääkäreille tulisi suunnitella myös tutkintoon tähtäävää johtamiskoulutusta. Laajempaa johtamisopetusta järjestetään täydennyskoulutuksena.
Yksi johtamiskoulutuksen merkittävistä haasteista on lähijohdon kouluttaminen.
- Erikoistuvien lääkärien johtamiskoulutus on ollut vähäistä, ja erikoislääkärien hallinnon pätevyys on mahdollista suorittaa enää vuonna 2005.
Työryhmä ehdotti, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen verkosto suunnittelee, kehittää ja koordinoi koulutusta. Tiedekuntien pitäisi alkaa suunnitella yhdessä koulutusta mahdollisimman pian.
- Yksi ajankohtaisimpia haasteita lääketieteellisille tiedekunnille on se, miten erikoistumisen aikainen koulutus käytännössä toteutetaan ja mistä osista se koostuu.
Mäkäräinen huomautti, että koulutuksen riittävästä resursoinnista täytyy huolehtia. Opetusministeriö ei ole luvannut yliopistoille uusia varoja. Tämä ei ole välttämättä ihan helppo asia, koska lääketieteellisissä tiedekunnissa ei ole kovin paljon voimavaroja koulutuksiin.
On tärkeää ymmärtää, mitkä ovat asiantuntijan ja johtajan roolierot.
- Monista menestyvistä asiantuntijoista on tullut johtajia. Siirtyessään johtajiksi heidän pitäisi ymmärtää koko organisaatiota ja ajatella kaikkien työntekijöiden etua, sanoi professori Jari Vuori Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitokselta.
Asiantuntijoiden johtamisesta aiheutuu usein muutosvastarintaa: pahimmillaan itsenäiset asiantuntijat kokevat olonsa uhatuksi. Tällöin johtajan on osattava neuvotella taitavasti ja kiinnittää huomiota jokaisen työntekijän elämäntilanteeseen.
- Johtamisen yksi keskeinen haaste on se, että erilaisten työntekijöiden osaaminen otetaan huomioon. Organisaatioihin pitää rakentaa nykyistä joustavammat välineet henkilöstöjohtamiseen.
