Terveysbarometri kertoo ristiriitaisesta tulevaisuudesta Yksilön vastuu omasta terveydestään kasvaa
Mikäli on uskomista suomalaisia järjestöjohtajia ja kuntien terveysjohtajia, päävastuu terveydestä jää tulevaisuudessa yksilön omille harteille.
Tuoreessa terveysbarometrissa kysyttiin, kenen vastuulla on pääasiallisesti kansalaisten terveyden edistäminen nyt ja tulevaisuudessa. Nyt yhteiskunnan vastuunkantoon luottaa nelisenkymmentä prosenttia terveysjohtajista ja kolmasosa terveyden edistämisen sektorin järjestöjohtajista. Yhteiskunnan vastuunottoon tulevaisuudessa luottaa vain noin viidesosa vastaajista.
Reilu 60 prosenttia niin terveys- kuin järjestöjohtajistakin katsoo, että tulevaisuudessa pääasiallinen vastuu jää yksilön omalle vastuulle.
- Emme kysyneet, pitävätkö terveys- ja järjestöjohtajat tätä kehitystä suotavana vai eivät, korostaa suunnittelija Päivi Tuominen Terveyden edistämisen keskuksesta.
Järjestöjen vastuuseen luotti vain muutama prosentti terveysjohtajista ja kymmenisen prosenttia järjestöjohtajista. Kun aiemmissa barometri-kyselyissä oli tarjottu vaihtoehdoksi myös yhteisvastuullisuutta, ei sitä ollut nyt mukana, joten vastaajien piti valita selkeämpi vastuunkantaja.
Tuomisen mukaan tätä pidettiin vaikeana, ja moni halusikin vielä selventää omin sanoin näkemystään:
Yhteiskunta ja järjestö ovat tukijärjestelmiä yksilölle. Kaikki kolme tahoa (yksilö, yhteiskunta ja järjestöt) kantavat vastuuta, mutta viimekädessä vastuu on yksilöllä itsellään. Yhteiskunnan tulee luoda sellaiset puitteet, että yksilöt voivat tehdä terveyttä tukevia valintoja.
- Yhteiskunnan vastuun väheneminen ja yksilön oman vastuun korostuminen terveydestä ja hyvinvoinnista merkitsevät myös uhkaa kansalaisten kahtiajakautumisesta, huomauttaa toiminnanjohtaja Mika Pyykkö Terveyden edistämisen keskuksesta. Hyvinvointiyhteiskunnassa voikin käydä niin, että osa ihmisistä jää marginaaliin.
Hyvää ja pahaa
Terveysbarometri 2004 piirtää kuvaa tulevaisuudesta, joka näyttäytyy ristiriitaisempana kuin koskaan ennen.
EU ja sen laajeneminen nähdään kansanterveyteen vaikuttavana uhkana. Alkoholiveron alentaminen ja tuontirajoitusten muutosten uskottiin lisäävän alkoholin kulutusta.
- Kysely tehtiin viime talvena ennen näitä muutoksia, ja nyt on huomattu, että terveys- ja järjestöjohtajien ennustukset toteutuivat, Päivi Tuominen toteaa. Myös huumeiden käytön uskottiin lisääntyvän.
Näistä uhista huolimatta valtaosa vastaajista suhtautuu terveyden edistämisen tulevaisuuteen selvästi aiempaa luottavaisemmin. Lamavuosien talousleikkauksista on selvitty, ja niin kunnissa kuin järjestöissäkin terveyden edistämisen määrärahoja lisätään tai pidetään ainakin entisellään.
Hieman yli puolet terveysjohtajista uskoi palvelujen saatavuuden paranevan tänä vuonna, kun vielä vuonna 2001 paraneviin palveluihin luotti vain joka viides. Järjestöjohtajien usko palvelujen paranemiseen on vieläkin suurempi; kolmannes heistä uskoi tilanteen paranevan.
- Palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi tupakasta vieroitus -ryhmiä, painonallintaryhmiä ja liikuntaryhmiä, täsmentää Päivi Tuominen.
Terveyden edistämisen keskus julkisti Terveysbarometrin nyt 12. kerran. Siihen vastasi 185 terveysvaikuttajaa 73 järjestöstä ja 122 kunnasta.
