Terveyskeskukset tarvitsevat depressiohoitajia
TYKS:ssa tutkitaan, voitaisiinko infarktipotilaiden masennusta torjua psykiatrisen sairaanhoitajan antamalla lyhytterapialla. Käytännössä terapia merkitsee muun muassa sitä, että potilaisiin ollaan toipilasaikana säännöllisesti yhteydessä puhelimitse. Hoitajien panosta kansantaudiksi kasvaneen depression hoidossa kannattaisi muutenkin lisätä, toteaa psykiatrian erikoislääkäri, LT Sinikka Luutonen TYKS:n psykiatrian klinikalta.Sinikka Luutonen kannattaa Stakesin tutkimusprofessorin Kristian Wahlbeckin ehdotusta depressiohoitajien kouluttamisesta terveyskeskuksiin. Wahlbeck teki ehdotuksensa Stakesin tuoreen Dialogi-lehden haastattelussa. Hän totesi samassa yhteydessä, ettei depressiota vieläkään tunnisteta terveydenhuollossa riittävästi, ja tauti pääsee kroonistumaan liian usein.
Sinikka Luutosenkin mielestä depression tunnistamisessa olisi vielä paljon kohentamisen varaa. Alustavat tiedot Varsinais-Suomesta tehdystä kartoituksesta osoittavat, että alle puolet terveyskeskuspotilaiden depressioista diagnosoidaan.
- Toki depressiodiagnoosin tekeminen on perusterveydenhuollossa useimmiten huomattavasti hankalampaa kuin mitä se on miellä erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidossa potilas tietää jo kärsivänsä mielenterveyden häiriöstä, kun terveyskeskukseen hän tulee yleensä aivan jonkin muun vaivan kuin masennuksen takia, Luutonen huomauttaa.
Masennuksen kroonistumisen ehkäisyyn pitää Luutosen mukaan ryhtyä jo ensimmäisillä vastaanottokerroilla. Kun tautiepäily vahvistuu tiedoksi, terveyskeskuslääkärin pitäisi antaa potilaalla tarpeeksi aikaa asian selvittelyyn.
- On ensinnäkin ratkaisevan tärkeää, että potilas kokee tulevansa huomioiduksi ja kuulluksi. Toiseksi hänen on hyvä saada perusteelliset tiedot hoitovaihtoehdoista ja siitä, mitä masennus ylipäätään on. Ja kolmanneksi, potilaalle pitää varata heti seuraava vastaanottoaika. Potilaan vointia ja mahdollisen lääkityksen tehoa pitää seurata!
Masennuspotilasta ei saisi päästää liukumaan kokonaan omiin oloihinsa, vaan terveydenhuollon pitäisi säilyttää häneen ote. Tässä kohden depressiohoitaja olisi Luutonen mielestä osaaja paikallaan.
- Monet kokeilut ja tutkimukset ovat osoittaneet, että ammattilaisten aktiivisesta yhteydenpidosta ja potilaan voinnin seuraamisesta on hyötyä. Se voi olla aivan tällaista, että kysytään puhelimessa, kuinka potilaalla menee ja miten lääkitys, jos sellainen on aloitettu, on sopinut.
Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat ovat yksi suurimpia sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisten syitä. Eri selvitysten mukaan psyykkisten sairauksien määrä ei kuitenkaan ole Suomessa sinänsä lisääntynyt, vaan esimerkiksi muuttunut asenneilmasto on tuonut paremmin näkyviin ennen piilossa pysyneen ongelman.
Liisa Koivula
