Terveyskeskusselvitys kritisoi Lääkärikoulutus ei anna valmiuksia terveyskeskustyöhön
Lääkärien sairaalapainotteinen peruskoulutus ei anna valmiuksia selvitä terveyskeskustyöstä. Valmiudet eivät ole riittävät vielä eurolääkärikoulutuksenkaan jälkeen.
Hoitohenkilökunnan koulutus ammattikorkeakouluissa taas on liian teoreettista, joten valmistuvilta sairaanhoitajilta puuttuvat käytännön hoitotaidot ja kädentaidot. Niinpä sairaanhoitajia joudutaankin usein työpaikkakouluttamaan tehtäviinsä.
Koulutuksen ja osaamisen puutteet nousivat yhdeksi suurimmista ongelmista terveyskeskusten toimintaa koskevassa tuoreessa selvityksessä, jota varten haastateltiin asiantuntijoita mm. 13 terveyskeskuksesta.
Koulutuksen ja osaamisen lisäksi suurimmat vaikeudet terveyskeskusten toiminnassa liittyvät johtamiseen, piintyneisiin työkäytäntöihin ja henkilöstörakenteeseen, summaa selvityksen tehnyt varatuomari Eila Uotila Kuntaliitosta.
- Koulutukseen liittyvät ongelmat tulivat esiin joka ainoassa haastattelussa, hän huomauttaa.
Useat asiantuntijat toivat haastatteluissaan esiin yliopistojen opettajakunnan kielteiset asenteet terveyskeskustyötä kohtaan. Koulutuksesta vastaavien asennemuutos voisi osaltaan edistää lääkärien hakeutumista terveyskeskuksiin.
Selvityksen mukaan osastonhoitajakoulutus olisi aloitettava uudelleen mitä pikimmin.
Kuka ryhtyy johtajaksi, jos palkka pienenee
Todellisena ongelmana Uotila pitää myös johtamista. Lääkärien johtamiskoulutus on vähäistä ja hyviä johtajia on vaikea rekrytoida, koska johtotehtävät usein merkitsevät lääkärin ansiotason laskua. Kaikki johtamiseen liittyvät ongelmat korostuvat pienissä terveyskeskuksissa.
Varsinkin hammashuollossa on riesana epätarkoituksenmukainen henkilöstörakenne. Uotila ottaa esimerkiksi terveyskeskuksen, jossa oli 56 hammaslääkäriä, mutta vain viisi hammashuoltajaa ja heistäkin kolme osaksi hallinnollisissa tehtävissä. Niinpä hammaslääkärit joutuivat tekemään hammashuoltajien töitä.
Selvityksen vastaanottanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä kiinnitti huomiota myös virkaehtosopimusjärjestelmän kannustimiin ja keikkalääkärityöhön. Hyssälän mielestä nykyiset virkaehtosopimuksiin rakennetut kannustimet eivät tue terveyskeskustoiminnan terveydenhuoltopoliittisia tavoitteita.
- Porkkanat pitäisi rakentaa palvelemaan paremmin niitä tavoitteita, jotka lähtevät väestön terveystarpeista, hän sanoi viitaten esimerkiksi aikuisten hammashoitoon terveyskeskuksissa.
Hyssälä toivoi terveyskeskusten ongelmiin etsittävän ratkaisuja muualta kuin keikkalääkäritoiminnasta. Hänen mukaansa terveyskeskuksissa hoidetaan keikkatyöllä päivystysten lisäksi jo noin 4 prosenttia päiväaikaisesta kokonaistyöpanoksesta. Vuokralääkäritoiminnan kokonaisliikevaihdon arvioidaan olevan noin 25-30 miljoonaa euroa.
Selvitystä varten haastatellut asiantuntijat katsoivat yleensä, että ostopalveluja tulisi käyttää täydentämään terveyskeskuspalveluja esimerkiksi silloin, kun työvoimasta on vajausta. Lääkäripäivystyksessä ostopalveluja käytetään laajasti.
Ns. ammatinharjoittajamalliin, jossa lääkäri toimii itsenäisenä yrittäjänä terveyskeskuksessa, haastatellut asiantuntijat suhtautuivat Uotilan mukaan kielteisesti tai hyvin varauksellisesti.
Tietosuoja vaikeuttaa yhteistyötä
Lainsäädäntö tai virka- ja työehtosopimusten määräykset eivät estä töiden järjestämistä ja toiminnan kehittämistä terveyskeskuksissa, mistä ovat Uotilan mukaan esimerkkinä lukuisat hyvin toimivat terveyskeskukset.
Säädöksiä ja sopimuksia olisi hänen mukaansa kuitenkin syytä tarkistaa joiltakin osin. Kehittämistä kaipaa esimerkiksi tietosuojalainsäädäntö, joka useiden haastateltujen asiantuntijoiden mielestä haittaa potilaiden hoitoa ja varsinkin perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.
Monien haastateltavien mielestä myös työsuhdeturva on jo niin vahva, että se saattaa yksittäisissä tapauksissa vaarantaa potilasturvallisuutta ja muiden työntekijöiden oikeusturvan. Uotilan mukaan lainsäädäntöä olisikin tältä osin tarkistettava.
Selvityksen mukaan terveyskeskusten toimintaa hankaloittaa myös niissä noudatettavien virka- ja työehtosopimusten monilukuisuus ja vaikeaselkoisuus. Terveyskeskuslääkärien ja hammaslääkärien suoritepalkkausjärjestelmistä ei Uotilan mukaan pidä luopua. Lääkäreille ei kuitenkaan pitäisi maksaa sellaisista toimenpiteistä, jotka esimerkiksi sairaanhoitaja voi tehdä.
Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Siihen sisältyy myös selvitys ja vertailu Pohjoismaiden perusterveydenhuollon järjestelmistä.
