Terveystalon Parkkinen: Pörssiytyminen tuo toimintaan lisää läpinäkyvyyttä
- Pörssilistautuminen on vain yksi rahoituskanava muiden joukossa, sanoo Suomen Terveystalo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Parkkinen. Hän vastaa kritiikkiin, jota arkkiatri Risto Pelkonen esitti sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa viime viikolla.
Suomen Terveystalo listautui Helsingin pörssiin puolitoista viikkoa sitten. Tällöin arkkiatri arvosteli tekoa: hänen mielestään lääkäriasemien listautumisessa pörssiin piilee uhkia sekä potilaille että terveydenhuoltojärjestelmälle.
Pentti Parkkisen mukaan pörssiyhtiö ei ole huonompi tai epäeettisempi vaihtoehto potilaalle kuin mikä tahansa yksityinen lääkäriasema.
Hän kummastelee vastakkainasettelua, jossa pörssiyhtiöt nähdään muihin yhtiöihin verrattuna kasvottomina sekä omistajapolitiikaltaan ennalta-arvaamattomina.
- Omistajamme eivät ole amerikkalaisia eläkeläisiä. Suurimmat omistajat ovat Ilmarinen ja Varma, joilla molemmilla on selkeästi julkilausutttu sijoitusstrategia. Yhtiön kaikista omistajista on olemassa julkinen luettelo, joka on myös listautumisesitteessä, Parkkinen kertoo.
- En näe Terveystalossa ja pörssiin listautumattomissa yrityksissä muuta eroa, kuin että joudumme vuosittain antamaan esimerkiksi kaikki tiedot strategiastamme sekä johdolle maksamistamme palkoista ja etuuksista. Olemme jatkuvan julkisen valvonnan alla. Se on uusi piirre, joka tuo toimintaamme entistä enemmän läpinäkyvyyttä.
"Kilpailu eduksi"
Parkkisen mielestä listautuminen ei heikennä potilaan asemaa. Keskisuomalaisen haastattelussa Pelkonen piti tätä mahdollisena.
- Yksityisellä sektorilla kilpailu on voimakasta ja toimijoita on lukuisia. Potilas on kuningas ja valitsee jaloillaan, jos hän ei ole tyytyväinen, Parkkinen sanoo.
Hän näkee, että kilpailu hyödyttää sekä potilaita että lääkärikuntaa: kilpailu suitsii terveyspalvelujen hintatasoa ja parantaa lääkäreiden työoloja.
- Kilpailu on eduksi myös lääkärikunnalle.
Parkkisen mukaan pörssiyhtiölle tyypillinen tehokkuus merkitsee aivan muita asioita kuin helppojen potilaiden valikoimista. Toiminnan taloudellisuus ei sinänsä eroa mistä tahansa pörssiyhtiöstä: Terveystalossa hiotaan toiminnan prosessit ja osa-alueet mahdollisimman hyvin ja vältetään turhia kuluja.
- Pyrimme suuruuden ekonomiaan, jota kautta saamme maksimaaliset hintaedut. En usko, että tässä eroamme mistä tahansa palveluyrityksestä. Tietenkin palvelutapahtuma, lääkärin ja potilaan kohtaaminen, on ainutlaatuinen. Tuo kohtaaminen perustuu aina itsenäisen ammatinharjoittajan eettisiin arvoihin.
Suuri koko merkitsee Parkkisen mukaan esimerkiksi entistä parempaa diagnostiikkaa ja hoitomahdollisuuksia lääkäreille.
Pelkonen piti mahdollisen pörssiytymisbuumin yhtenä vaarana julkisen sairausvakuutuksen hyväksikäyttämistä.
- Potilas saa Kela-korvauksen, eikä yhtiölle siitä ole suoranaista hyötyä. Kansaneläkelaitoksen työryhmä miettii korvaustason nostamista, jotta yhä useampi suomalainen voisi käyttää yksityisiä terveyspalveluja. Sillä onko yhtiö listautunut, ei Kela-korvauksen saamisen kannalta ole merkitystä nykyisinkään, Parkkinen sanoo.
Launis: Lääkärien ammattietiikka ja moninkertainen kontrolli estävät lieveilmiöitä
n Lääketieteellisen etiikan professori
Veikko Launis
Turun yliopistosta ei usko, että pörssiytyminen voisi tuoda Suomessa mukanaan vakavia lieveilmiöitä, ainakaan pysyvästi. Hyviä varmistavia tekijöitä ovat yhtiöiden oman kontrollin lisäksi lääkäreiden vahva ammattietiikka, tiukka lainsäädäntö sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen valvontatyö.- Lääkärit eivät pitkään pysyisi yhtiöissä, joissa he joutuisivat toimimaan vastoin ammattietiikkaansa.
Tästä huolimatta Launis pitää arkkiatri Pelkosen esiin nostamia kysymyksiä tärkeinä.
- Kysymys esimerkiksi helppohoitoisten potilaiden valitsemisesta on tärkeä: poimitaanko rusinat pullasta ja aletaanko voitontavoittelun ja asiakkaiden miellyttämisen takia määrätä kalliita ja turhia hoitoja ja lääkkeitä?
- Tämä mahdollinen ristiriita on kuitenkin olemassa kaikissa yksityisissä lääkäriasemissa.
Olennainen kysymys liittyy siihen, missä määrin pörssiyhtiölle tulee houkutusta nostattaa markkina-arvoaan mielikuvien pohjalta.
- Pörssiin menemisestä ei sinänsä ole haittaa. Sen sijaan jos tapahtuu kuumenemista ja pörssiyhtiö alkaa kiivaasti luoda suuria markkina-arvoja ja odotuksia itselleen, niin silloin toimintaan voi tulla vääriä arvoja: tingitään ehkä taloudellisen tehokkuuden nimissä hoidon tehokkuudesta, Launis sanoo. Janne Ora
