Tsernobylillä ei näkyvää vaikutusta syöpätilastoihin
Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 ei näytä lisänneen kilpirauhassyöpätapausten määrää Suomessa. Tieto ilmenee Säteilyturvakeskuksen tekemästä tutkimuksesta, joka julkaistiin European Journal of Cancer -lehdessä tällä viikolla (e-pub 24.4.2006, doi:10.1016/j.ejca.2006.03.006).
Tutkimusprofessori
Anssi Auvisen
mukaan tämän tutkimuksen sekä aiemman leukemiatapausten määrää selvittäneen tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, ettei Tsernobylillä ole Suomessa ollut vaikutusta muidenkaan syöpien ilmaantuvuuteen.- Yli kymmenen vuotta sitten tutkimme lasten leukemiaa. Nyt tutkimme lasten ja nuorten kilpirauhassyöpää. Näillä kahdella syöpämuodolla on voimakkain yhteys säteilyyn ja ne ilmenevät nopeimmin altistuksen jälkeen. Jos näissä syövissä ei havaita lisääntymistä, on hyvin epätodennäköistä, että muissakaan syöpämuodoissa havaittaisiin laskeuman vaikutusta.
Leukemiassa ja kilpirauhassyövän synnyssä on myös vähemmän muita tunnettuja syytekijöitä kuin muissa syövissä.
Pienen laskeuman alueella enemmän sairastumisia
Koko maan kattaneessa epidemiologisessa tutkimuksessa verrattiin kilpirauhassyöpätapausten määrää Pohjois- ja Itä-Suomen pienen säteilylaskeuman sekä Etelä-Suomen suuren laskeuman alueilla. Kilpirauhassyöpätapausten suhteellinen osuus oli jopa hieman suurempi pienen laskeuman alueella verrattuna suuren laskeuman alueeseen. Ero ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
Kilpirauhassyöpätapausten ilmaantuvuus selvitettiin kaikkien suomalaisten joukossa, jotka Tsernobylin onnettomuuden aikaan olivat alle 20-vuotiaita. Kilpirauhassyövän ilmaantuvuutta tarkasteltiin vuosina 1991-2003.
Koko tutkittavan väestön suuruus oli noin 1,4 miljoonaa henkilöä. Kilpirauhassyöpätapauksia tässä ryhmässä oli yhteensä vajaat 500.
Auvisen mukaan mitään selvää yksittäistä selitystä ei tiedetä lievästi odottamattomalle tutkimustulokselle eli sille, miksi vähemmän säteilylle altistuneet sairastuivat kilpirauhassyöpään hieman useammin kuin suuremman säteilyaltistuksen saaneet. Yksi mahdollinen selitystekijä voi piillä diagnosointikäytäntöjen eroissa eri alueilla.
Radonriski moninkertainen
Tutkimusten tulokset ovat yhtäpitäviä teoreettisten laskelmien kanssa, joiden mukaan onnettomuuden vaikutukset ovat niin pieniä, että ne peittyvät muiden tekijöiden alle. Entisen Neuvostoliiton lähialueilla ei ole muuallakaan havaittu syöpien yleistymistä onnettomuuden vaikutuksesta. Onnettomuusreaktorin ympäristössä Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Etelä-Venäjällä sen sijaan lasten kilpirauhassyövät ovat lisääntyneet huomattavasti.
Säteilyturvakeskuksen mukaan Tsernobylin onnettomuus aiheuttaa 50 vuoden aikana jokaiselle suomalaiselle keskimäärin noin 2 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Saman säteilymäärän suomalaiset saavat keskimäärin joka vuosi radonista. Kahden millisievertin annos tarkoittaa laskennallisesti 500:aa ylimääräistä syöpäkuolemaa 80 vuoden aikana.
Säteilyturvakeskuksen ylilääkäri
