Tutkimukselle ei ole edellytystä ilman luottamusta Syöpätutkija Ristimäki poisti Sudbø-työt julkaisuluettelostaan

Luottamus kollegaan on olennaisen tärkeä tutkimuksen edellytys. Tätä korostavat tutkimusetiikan konkarit, emeritusprofessori

Matti Sarvas

Eero Vuorio

Aihe nousi näkyvästi esiin, kun paljastui, että norjalainen syöpätutkija

Jon Sudbø

Ari Ristimäki

Yhteiskirjoittajuus lisääntyy jatkuvasti

Emeritusprofessori Matti Sarvaksen mukaan yhteisjulkaisuissa kunkin yksittäisen tutkijan vastuu materiaalin aitoudesta voi usein olla ongelmallista.

- Lähtökohta tutkimusetiikassa ja koko tutkimussysteemissä on pitkälti se, että luotetaan tutkijakollegoihin. Lähdetään siitä, että jos tutkija näyttää saaneensa tietyt tulokset, niihin luotetaan, Sarvas sanoo.

Vuorio on samaa mieltä kuin Sarvas.

- Kaikki tutkimukseen liittyvä ryhmätyö tarkoittaa sitä, että ihmisten on pakko luottaa toisiinsa. Jos niin ei tehdä, ajaudutaan tilanteeseen, jossa ei ole edellytyksiä jatkaa tutkimusta, Vuorio pohtii.

Sarvaksen mukaan tutkija, jonka rooli ei edellytä raakamateriaaliin tutustumista, ei käytännössä useimmiten kykene näkemään huijausta.

Yhteiskirjoittajuus lisääntyy lääketieteessä kaiken aikaa sekä kokeellisessa että kliinisessä tutkimuksessa.

- On hyvä asia, että kansainvälistä yhteistyötä tehdään. Houkutus ja myös riski vilpin tekoon on kuitenkin samalla kasvanut, Sarvas sanoo.

Ristimäellä ja Lancetilla sama aineisto käytössä

Syöpätutkija, dosentti Ari Ristimäki on osallistunut kirjoittajana Lancetissa julkaistun tutkimuksen lisäksi kahteen muuhunkin tutkimukseen, joissa norjalainen vilpistä epäilty Jon Sudbø toimi pääkirjoittajana.

Ristimäki osallistui kirjoittajana vuonna 2003 Oral Oncology ja Oral Diseases -lehdissä julkaistuihin artikkeleihin. Hän kertoo poistaneensa nämä työt julkaisuluettelostaan heti saatuaan kuulla Sudbøn huijauksesta.

- Nyt täytyy odottaa selvitystä siitä, että onko näissäkin töissä huijattu, Ristimäki toteaa.

Lancetissa julkaistussa työssä Ristimäki toimi omien sanojensa mukaan hyvässä uskossa. Hän toteaa, ettei olisi mitenkään voinut Sudbøn aineistosta keksiä tai edes epäillä, että kyse oli huijauksesta

- Sinisilmäisyydestä minua voidaan syyttää, mutta toisaalta tämä työ perustuu vahvaan luottamukseen kollegoiden välillä.

- Minulla on ollut periaatteessa sama aineisto käytössä kuin Lancetin käyttämillä puolueettomilla arvioijilla ja Lancetin toimituksella. Myöskään kukaan heistä ei haistanut palaneen käryä, Ristimäki painottaa.

Sudbø on norjalaisten lehtitietojen mukaan tunnustanut tehneensä huijauksen yksin, eivätkä mukana olleet kirjoittajakollegat tienneet asiasta.

Kirjoittajien roolit kuvattu artikkelissa tarkkaan

Ristimäki johtaa omaa tutkimusryhmää Biomedicumissa Helsingissä sekä työskentelee patologian vs. erikoislääkärinä HUSLABissa. Hän kertoo yhteistyönsä Sudbøn kanssa alkaneen yhdysvaltalaisen tutkijakollegan välityksellä, joka ei kuitenkaan osallistunut Sudbøn Lancetissa julkaistuun tutkimukseen.

Ristimäen mukaan päällimmäinen tuntemus on yhä, haastatteluhetkellä noin viikko Sudbøn narahtamisen jälkeen, kaikenpuolinen ihmettely tapahtuneesta. Niin Sudbøn motiivi kuin monet yksityiskohdat ovat täysin pimennossa.

- Minun ja muiden kirjoittajien roolit on onneksi tarkkaan kuvattu artikkelissa.

Lancet-artikkelin lopussa oleva Contributors-osio kertoo Ari Ristimäen ja seitsemän muun kirjoittajan osallistuneen tutkimukseen keskusteluin ja kirjoittajina.

- Tulin mukaan vaiheessa, jolloin vilppi oli jo tapahtunut: itse asiassa vasta siinä vaiheessa, kun vilpillinen aineisto oli jo tilastotieteellisesti analysoitu.

- Minun roolini oli selvittää oliko tutkimuksen väitetyllä löydöllä ja tuloksella merkitystä syöpätaudeissa sekä mahdollisesti syöpätautien hoidossa ja estämisessä, Ristimäki kuvaa.

Yhteiskirjoittajuudella piti tarkentaa tutkimustulosta

Ristimäki pahoittelee, että kansainvälisen yhteistyön ja yhteiskirjoittajuuden yksi tavoite kääntyi huijauksen takia täysin päinvastaisekseen. Monen kirjoittajan voimin oli tarkoitus nimenomaisesti pyrkiä kattavaan ja tarkkaan kuvaan saadun tutkimustuloksen merkityksestä.

- Tutkimusaineisto oli, tai niin kuin väitettiin, kerätty Norjassa. Aineisto analysoitiin Yhdysvalloissa ja vielä sen jälkeen otettiin yhteyttä tämän alan muihin asiantuntijoihin, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä tutkimus ja ymmärrettäisiin kaikkien tulosten merkitys, eikä toisaalta ylitulkittaisi tuloksia.

- Nyt tämä mekanismi ei lainkaan toiminut. Se on hyvin surullista.

Ristimäki arvioi, että tapausta tutkimaan perustetun komission tehtävät ovat nyt selvittää, onko kukaan muu kirjoittajista ollut tietoinen huijauksesta sekä ulottuvatko väärinkäytökset Sudbøn muuhun tieteelliseen tuotantoon.