Lehti 14: Ajan­kohtai­sta 14/2004 vsk 59 s. 1476

Tutkimusta, kliinistä työtä ja kansainvälistä kansanterveyttä

Kuopion vuonna 1997 käynnistyneen opintouudistuksen tavoitteena oli muun muassa parantaa opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja kehittää heidän ongelmanratkaisukykyjään, parantaa solu- ja molekyylibiologista osaamista ja lisätä prekliinisen sekä kliinisen vaiheen integraatiota. Lisäksi pyrittiin vahvistamaan tutkimustyön edellytyksiä ja tiedonhaun valmiuksia.

Uudistuksen uutuutena olivat 15 opintoviikon laajuiset ja perustutkintoon kuuluvat linjaopinnot. Opiskelija voi valita tutkijalinjan, kliinisen linjan tai englanninkielisen Public Health -linjan oman kiinnostuksensa mukaan.

Linjaopintoihin opiskelijat voivat hakea ja ilmoittautua ilman rajoituksia. Tiedekunta on selvittänyt kliiniselle linjalle ilmoittautumisen yhteydessä opiskelijan osallistumista muille linjoille. Vuosittain 20-30 opiskelijaa on opiskellut toisellakin linjalla.

Suunnittelija Pirjo Lindström-Sepän mukaan heistä harva kuitenkaan opiskelee useampaa linjaa loppuun asti, vaan yleensä kesken jätetyn linjan opintoja käytetään muihin valinnaisiin opintoihin.

Tutkijalinja (http://www.uku.fi/laitokset/anat/tutkijalinja/tutlinja.htm) sisältää erityisesti tutkimuksen suunnittelua, metodiopintoja, tieteelliseen kirjallisuuteen perehtymistä, tiedonhankintaa ja työskentelyä laboratorioissa. Linjalle ilmoittaudutaan ensimmäisenä lukuvuonna, sillä tutkimustyöhön halutaan tutustuttaa jo opintojen alkuvaiheessa.

Linjan tavoitteina on tutkimustyön tehostaminen, monipuolistaminen ja laadun parantaminen. Myös tohtoritutkinnon suorittamisikää pyritään alentamaan. Tutkijalinja sisältää metodologisia opintoja sekä jatkokoulutusopintojaksoja.

- Tutkijalinjan vaihtoehtoisina kursseina ovat muun muassa biokemian ja molekyylibiologian kursseja tai esimerkiksi elektronimikroskopian kurssi. Kurssit voivat olla myös esimerkiksi tutkijakoulujen järjestämiä kursseja, kertoo tutkijalinjan koordinaattori Mikko Lammi.

- Biolääketieteelliset tutkimusmenetelmät -kurssilla opetellaan tänä vuonna soluviljelyä, tehdään entsyymiaktiivisuuden määrittämistä, mitataan itse valmistettujen näytteiden proteiinipitoisuus, tehdään Western-blot-analyysi sekä mitataan tyypin I kollageenin pilkkoutumista EIA-kitin avulla.

Perusopintojen tutkijalinjaa ei pidä sekoittaa tutkijakouluihin, jotka ovat erillisiä koulutusmuotoja ja tähtäävät suoraan väitöskirjatyöhön. Suosittuja tutkimusalueita Kuopiossa ovat etenkin geeninsiirtotekniikat sekä neurotieteet.

Lue myös

Kliininen linja (http://www.uku. fi//laake/kliininenlinja.html) pyrkii syventämään opiskelijan kliinisiä tietoja ja taitoja. Linjalle ilmoittaudutaan kolmannen vuoden keväänä ja opiskelu aloitetaan seuraavana syksynä. Opiskelijat harjoittelevat KYS-piirin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Kliiniseen linjaan sisältyy laaja valikoima ongelmalähtöisiä teemaseminaareja ja koulutuspäiviä.

Public Health -linja (http://www. pheducation.info/) tutustuttaa opiskelijat kansainvälisiin terveyskysymyksiin ja sisältää neljän viikon mittaisen työskentelyjakson ulkomaisessa vaihtokohteessa. Linjalle ilmoittaudutaan ensimmäisenä lukuvuonna.

Public Health -linjalla opiskellaan englannin kielellä. Ensimmäisenä opintosyksynä valittavalle linjalle otetaan vuosittain 20 motivoitunutta lääketieteen opiskelijaa.

Linjan tarkoituksena on kouluttaa lääketieteen asiantuntijalääkäreitä, joilla on vankkojen kliinisten taitojen lisäksi laaja-alainen käsitys yhteiskunnasta. Opetus on pitkälti yhdistetty Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen kansainväliseen Master of Public Health -ohjelmaan.

Opintoihin sisältyy neljän viikon kenttäjakso ulkomailla joko Argentiinassa, Chilessä, Kiinassa, Liettuassa, Nigeriassa tai Venäjällä. Opintojen aikana tutustutaan myös kansainvälisiin terveyden edistämisohjelmiin.


Kirjallisuutta
1
Lähde: Ehdotus korkealaatuisen koulutuksen yksiköksi 2004-2006, Kuopion yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, lääkärin peruskoulutus
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030