Tyksissä joka viides potilas odottaa hoitoonpääsyä liian kauan
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä jonojen purku on sujunut niin rivakkaan tahtiin, että se julistautui viime viikolla "yliopistosairaalapiirien ykköseksi".
- Sosiaali- ja terveysministeriön keräämien tietojen mukaan tämän vuoden elokuussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä odotti hoitoonpääsyä 43 potilasta jokaista 10 000 asukasta kohden, kun vastaava luku oli HUS-piirissä 56, Pirkanmaalla 94, Pohjois-Pohjanmaalla 131 ja Pohjois-Savossa 89. Koko maan keskiarvo oli 66 potilasta 10 000 asukasta kohden, kertoi johtajaylilääkäri Turkka Tunturi tiedotustilaisuudessa Turussa.
- Nyt kun varmistetut tilastot ovat valmistuneet, tilanteemme näyttää jopa vieläkin valoisammalta kuin elokuussa, jolloin jouduimme esittämään ministeriölle liian kiireessä kerättyjä lukuja, huomautti sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden.
Tyksin ja Turun Kirurgisen sairaalan jonoissa oli yhteensä 9 148 potilasta vuoden 2002 lopussa, 7 517 potilasta syyskuussa 2004 ja 6 823 potilasta syyskuussa 2005. Jono on lyhentynyt 25 prosenttia vuoteen 2002 verrattuna ja 9 prosenttia vuoden takaisesta tilanteesta.
Tyksissä tehtävään kiireettömään toimenpiteeseen pääsyä odotti syyskuun 9. päivänä tehdyssä tilastossa 5 705 uudet hoitokriteerit täyttävää potilasta. Luku ei sisällä potilaita, jotka ovat itse siirtäneet hoitonsa myöhempään ajankohtaan. Kaikista jonottajista 4 454 eli 78 prosenttia oli odottanut enintään kuusi kuukautta ja 1 251 potilasta eli 22 prosenttia yli kuusi kuukautta.
Tyksissä yli 80 prosenttia potilaista odotti hoitoa korkeintaan kuusi kuukautta 11 erikoisalalla: gastroenterologia, urologia, verisuonikirurgia, thorax- ja sydänkirurgia, ortopedia, traumatologia, reumaortopedia, naistentaudit, lastentaudit, korvataudit ja silmätaudit harmaakaihia lukuun ottamatta.
- Endokrinologisessa kirurgiassa, käsikirurgiassa ja harmaakaihin hoidossa enintään kuusi kuukautta odottaneita oli 70-80 prosenttia potilaista, yleiskirurgiassa ja neurokirurgiassa vain 55-60 prosenttia. Huonoin tilanne vallitsee plastiikkakirurgiassa, jossa noin kaksi kolmasosaa potilaista on odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta; pahimmillaan parikin vuotta, kertoo operatiivisen hoidon tulosryhmäjohtaja Timo Ali-Melkkilä.
Plastiikkakirurgian jonottajat odottavat yleensä pääsyä rinnan rekonstruktio- tai pienennysleikkaukseen.
Myös piirin aluesairaaloissa tilanne on kohtuullisen hyvä lukuun ottamatta tekonivelkirurgiaa sekä Loimaan aluesairaalan urologisia leikkauksia, joissa hoitoon pääsy kestää edelleen kauan.
Jonoja on purettu etupäässä lisätöinä omien työntekijöiden avulla mutta myös ostopalveluja on käytetty. Elokuun loppuun mennessä jonoja oli purettu lisätöiden ja ostopalvelujen avulla lähes miljoonalla eurolla.
- Enemmänkin rahaa olisimme käyttäneet, jos vain ostopalvelu- ja omat henkilökuntaresurssit sallisivat. Kaikkia toimenpiteitä kun vain ei saa rahallakaan riittävästi, Aki Linden huomauttaa.
Lisätyöt ja ostopalvelujen käyttö jatkuvat vuoden loppuun saakka. Osaltaan on auttanut sekin, että jonossa olevien potilaiden tilannetta on seurattu tehostetusti, minkä ansiosta jonoista on voitu poistaa sinne kuulumattomia potilaita. Esimerkiksi suonikohjupotilaita on uusien kriteerien myötä karsiutunut jonosta parisensataa.
