Lehti 35: Ajan­kohtai­sta 35/2007 vsk 62 s. 3031

Uskomushoitoja koskevaa lakia kannatetaan - mutta miten hoitoja pitäisi nimittää?

Ulla Järvi

Uskomushoito, vaihtoehtohoito, luontaishoito vai puoskarointi? Käyttämällä jotain näistä nimityksistä paljastat jo kättelyssä asenteesi.

Mielenterveyden keskusliiton keskiviikkoisessa seminaarissa Helsingissä keskustelivat avoimesti lääketieteen, psykologian ja erilaisten terapioiden asiantuntijat siitä, tarvittaisiinko valvomattomiin terapioihin lainsäädäntöä. Potilasta suojaavan lainsäädännön tarpeen kaikki myönsivät - kunhan aluksi päästäisiin yksimielisyyteen siitä, miksi terapioita kutsutaan.

Lääkäriliitto käyttää nimitystä uskomushoidot ja korostaa sitä, etteivät kaikki hoidot perustu tieteelliseen tutkimukseen.

Lumevaikutus haastaa arkikäsitykset

Entä sitten esimerkiksi akupunktio tai hypnoosi, joita on tieteellisestikin tutkittu?

- Uskomushoito on harhaanjohtava nimitys, joka ei ota huomioon sitä, että uskon ja tiedon erottaminen on tieteellisesti ja kulttuurisesti hankalaa. Sairaushan voidaan merkityksellistää myös sosiaalisen ja uskomuksellisen uskottavuuden kautta, sanoo seminaarissa puhunut lääkäri, homeopaatti

Merja Riska

.

Riska toimii Luonnonlääketieteen Keskusliiton varapuheenjohtajana.

Hän muistutti, että lääketieteellisessä tutkimuksessakin on todettu placebo- eli lumevaikutus.

- Totta, lumevaikutus tai suggestiovaikutus on osatekijä useimmissa hoidoissa ja yksistäänkin yllättävän tehokas muun muassa eräissä kiputiloissa, myöntää Vankisairaalan ylilääkäri

Hannu Lauerma

.

- Lumevaikutus koostuu toisaalta spontaanista parenemisesta hoidon aikana, toisaalta hoidon herättämien myönteisten mielikuvien aiheuttamasta muutoksesta mielialassa ja oireen kokemisessa. Placebo haastaa arkikäsityksemme, jonka mukaan tuntemuksemme heijastelevat aina muutoksia tajuntamme ulkopuolisessa, fysikaalisessa maailmassa, Lauerma korostaa.

Riska: Luontaishoito ei ole vaihtoehto lääketieteelle

Lauerma on useassa yhteydessä itse kritisoinut luontaishoidoista puhumista, koska suinkaan kaikki vaihtoehto- tai uskomushoidot eivät perustu mihinkään luonnosta lähtöisin olevaan tekijään. Luontaishoito-termillä pyritään hänen mielestään luomaan positiivisia mielikuvia ihmisen hyväksi kuvittelemasta luonnonmukaisuudesta.

Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja

Pekka Sauri

taas pitää nimitystä sivuseikkana. Hän itse käyttää vaihtoehtohoito-nimitystä, mutta pitää myös uskomushoitoa kuvaavana terminä.

- Jos hoito ei perustu tavanomaiseen tieteelliseen tutkimukseen, se perustuu uskomuksiin, Sauri huomauttaa.

Merja Riska kuitenkin korostaa, ettei luontaishoito ole vaihtoehto lääketieteelliselle hoidolle.

- Koulutettu luontaisterapeutti ei korvaa lääkäriä eikä psykologia. Hän ei puutu eikä muuta lääkärin antamia hoito-ohjeita, mutta ohjaa tarvittaessa lääkärille. Jos luontaishoitaja väittää pystyvänsä ihmeparannuksiin tai hoitamaan vaivan kuin vaivan, on syytä jättää sellaiset hoitajat oman onnensa nojaan, Merja Riska painottaa.

Luontaislääketieteen yhdistyksellä on Riskan mukaan omat eettiset ohjeet, ja ensi vuonna tulevat voimaan LKL:n hyväksymien koulutettujen luontaisterapeuttien vähimmäiskoulutusvaatimukset.

Lue myös

Lauerma: Laki rajoittaisi tyhjää rahastamista

Merja Riskan mukaan Luontaislääketieteen yhdistys pyrkii parantamaan luontaisterapiapalveluja käyttävien asiakkaiden turvallisuutta ja kouluttautuneiden hoitajien asemaa. Siksi yhdistykselle sopisi hyvin, että asiasta säädettäisiin lailla, joka muiden Pohjoismaiden tapaan soveltaisi terveydenhuoltolakeja kattamaan yhdistyksen kriteerien mukaiset luontaisterapeutit.

- Nyt luontaishoitajat eivät voi hakea Potilasvakuutuskeskuksen myöntämää potilasvahinkovakuutusta, koska he eivät kuulu virallisen terveydenhuollon piiriin. Se ei silti vapauta terapeuttia vastuusta, vaan jokaista yrittäjää koskee tuotevastuulaki, jota Kuluttajavirasto valvoo, sanoo Riska.

Hannu Lauerma puolestaan korostaa, ettei yksikään laki kitke kaikkea ei-toivottua toimintaa, mutta lait toimivat silti ohjaavina normeina.

- Hyväntekoa pitää ja saa ehdottomasti jatkaa, vain tyhjää rahastamista huikein lupauksin rajoitettaisiin. Toki tässä kansalaisten toimintavapautta rajoitettaisiin, aivan kuten rajoitetaan myrkynkeittäjien tai sairastuttavaa ruokaa myyvien vapautta, sanoo Hannu Lauerma.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030