Uusia lääkkeitä kunnallispolitiikkaan
Kansalaiset arvostavat terveyttä. He ovat myös maaliskuussa käynnistyvän hoitotakuun vuoksi erityisen kiinnostuneita terveydenhuollon tulevaisuudesta. Olisiko tämä yhtenä syynä siihen, että monissa uusissa kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa on asioista päättämässä ainakin yksi lääkäri? 35000 asukkaan Rovaniemen valtuusto valitsi 11-jäseniseen kaupunginhallitukseen peräti kolme lääkäriä - ja kaikki eri puolueista.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Antti Kuulasmaa (kok) on omien sanojensa mukaan vasta opettelemassa kunnallispolitiikan kiemuroita. Lääkärikolmikkoon kuuluvat myös kokenut kunnallispoliitikko, psykiatrian erikoislääkäri Antti Liikkanen (sdp) ja työterveyshuollon- ja yleislääketieteen erikoislääkäri Tapio Kekki (vihr). Nyt valittu valtuusto ja hallitus toimivat kuitenkin vain vuoden. Lokakuussa järjestetään uudet kuntavaalit, sillä kaupunki ja maalaiskunta yhdistyvät 1.1.2006.
- Pidän tätä hyvin haasteellisena tehtävänä. Olen kunnallispolitiikassa keltanokkana ensimmäistä kautta valtuutettuna ja samalla hallituksen jäsenenä ja hallituksen edustajana sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Yritän opiskella ahkerasti uusia asioita. Sosiaali- ja terveysasiat ovat tietysti tutuimpia. Yritän pitää mielessä, että en saanut ääniä kunnallispoliittisen kokemukseni takia, vaan osittain ehkä juuri päinvastoin, kaupunginhallituksen kuopus Kuulasmaa miettii.
Hallituksen vahvaa terveyspuolen osaamista täydentävät vielä kaksi sairaanhoitajaa/terveydenhuollon opettajaa ja yksi sairaalan talousjohtaja. Kuulasmaan mielestä luottamusmiesten substanssiosaaminen ei ainakaan ole haitaksi kunnallispolitiikassa. Budjetista noin kaksi kolmasosaa koskee juuri sosiaali- ja terveyssektoria.
Terveyskeskuksesta taas houkutteleva työpaikka!
- Minusta on hyvä, että lääkärit lähtevät mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. He hoitavat työkseen ihmisten asioita, tekevät paljon päätöksiä, joita tehdessään joutuvat ottamaan huomioon erilaisia näkökulmia ja sietämään epävarmuutta. Luulen, että yhteisten asioiden hoitamisessa on paljon samoja elementtejä, Kuulasmaa sanoo.
Hän pitää erityisenä haasteena terveyskeskuksen maineen palauttamista houkuttelevaksi työpaikaksi, jossa työntekijät viihtyvät ja kuntalaiset saavat tarvitsemansa perusterveydenhuollon palvelut.
Eduskunnassa 10 lääkäriä
Eduskunnassa on tällä hetkellä 10 lääkäriä eli suhteessa enemmän kuin lääkäreitä on koko väestöstä. Pikakyselyn perusteella näyttää siltä, että tämä ei vielä toteudu kunnallispolitiikassa, vaikka uusien valtuutettujen joukossa onkin paljon lääkäreitä.
Helsingin kaupunginhallituksessa ei istu yhtään lääkäriä, mutta terveyslautakunnan varapuheenjohtajaksi valittiin professori, kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara (kok), ja lautakunnassa istuu toinenkin lääkäri, Sami Heistaro (kok). Sosiaalilautakunnan varapuheenjohtajaksi valittiin neljännen vuosikurssin lääketieteen opiskelija Laura Räty (kok).
Espoon kaupunginhallitukseen valittiin Lastenlinnan ylilääkäri, professori Fredrik Almqvist (sdp). Tampereella kaupunginhallituksen ainoa lääkärijäsen on hammaslääkäri Riitta Koskinen (kok). Oulussa kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtaja toimii erikoislääkäri Jari Latvala (kesk). Turussa Lääkäriliiton edellinen puheenjohtaja Heikki Pälve valittiin valtuustoon ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan henkilökohtaiseksi varamieheksi.
