Terveydenhuolto ei ole noussut vaalien alla kovin kuumaksi kysymykseksi, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon perusteellisen remontin arvioidaan olevan ensi vaalikaudella edessä joka tapauksessa.

- Keskustelu on ollut terveyspoliittista pintaliitoa, arvioi Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

Terveyspolitiikan tutkija Arttu Saarinen toteaa, että on aina yhtä suuri yllätys, miten vähän terveydenhuolto nousee esiin vaalien alla, kun ottaa huomioon miten merkittävä kuluerä ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä se on.

Ihalaisen mukaan on hyvä, ettei keskusteluissa ole "upottu koiratappeluihin ratkaisua vaativista kysymyksistä".

- Ehkä näin päästään hallitusohjelmaneuvotteluissa keskustelemaan rakentavammin, kun kantoja ei ole tenteissä kahlittu, Ihalainen sanoo.

Kaikki vaativat vanhustenhoitolakia

Saarinen on huomannut, ettei puhtaita terveydenhuollon kysymyksiä ole vaalikoneissa juuri lainkaan. Myöskään vaalikeskusteluissa terveydenhuoltoon ei juurikaan ole puututtu.

- Vastuu on aika pitkälle medialla, toimittajathan keskustelua ohjaavat, Saarinen sanoo.

Saarisen mielestä tiedotusvälineet tarttuvat liian herkästi terveydenhuollon kokonaisuuden kannalta marginaalisiin kysymyksiin, kuten aborttioikeuteen.

- Eettisenä kysymyksenä se on kiinnostava. Kaipaisin silti ennemmin keskustelua siitä, miten terveydenhuollon monikanavaisuus aiotaan purkaa.

Sekä Yle että Helsingin Sanomat nostavat vaalikoneissaan esiin vanhustenhoitolain. Lakia on vaadittu jo pitkään, ja vanhustenhoidon tilasta on tehty välikysymys sekä istuvalle että edelliselle hallitukselle. Tällä hetkellä lakiehdotus on lausuntokierroksella.

Vaalikonevastauksissaan puolueiden puheenjohtajat ovat yksimielisiä, että "ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon". Saarinen arvioi, että koska eläkeläiset ja lähellä eläkeikää olevat ovat iso ja aktiivinen äänestäjäryhmä, puolueiden on hyvä luvata jotain, mikä kiinnostaa heitä.

- Mutta minusta ajattelutapa on hieman outo. Eikö kaikilla ihmisillä pitäisi olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon? Saarinen ihmettelee.

Puolueiden sisällä suuria eroja

Laajimmin terveydenhuollon kysymyksiä käsitellään Sairaanhoitajaliiton laatimassa terveydenhuollon vaalikoneessa. Vaalikonevastausten perusteella tehdyissä puolueprofiileissa näkyvät perinteiset vasemmiston ja oikeiston linjaukset. Vasemmistoliitto ja SDP kannattavat muita voimakkaammin julkispainotteisesti ja verovaroin järjestettyä terveydenhuoltoa, kokoomus ja RKP sen sijaan muita vähemmän. Muuten puolueiden painotuserot olivat tässä vaalikoneessa varsin pieniä.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että terveydenhuollon kysymyksissä erot puolueiden välillä ovat suhteellisen pieniä, mutta hajonta puolueiden sisällä suurta.

- Vaalikonevastausten perusteella on usein vaikea arvata ehdokkaan puoluekantaa, Saarinen toteaa.

Virkamiesvetoisia esityksiä

Terveyspolitiikka ei nouse keskeiseksi kysymykseksi minkään puolueen vaaliohjelmassa. Arttu Saarinen arvioi, että vaalikeskustelussa olisi tilaa jonkun puolueen profiloitua terveydenhuollon kysymyksillä.

- Viime vaalien alla kokoomus lupasi sairaanhoitajille 500 euron palkankorotuksen. Vastaavia avauksia ei näissä vaaleissa ole kuultu.

Saarinen arvioi, ettei poliitikoilla ehkä ole riittävästi tietoa terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi. Terveydenhuollon viimeaikaiset uudistusehdotukset ovat tulleet virkamiehiltä ja asiantuntijaryhmiltä.

- Jotain periaatteellisia linjauksia ja näkemyksiä kaipaisi poliitikoiltakin.

Ylen vaalikone: Onko kunnalliset peruspalvelut tuotettava ensisijaisesti kuntien omalla henkilöstöllä?

Jyrki Katainen (kok): Jokseenkin samaa mieltä. Oleellisinta on, miten fiksusti palvelut on järjestetty. Kunta järjestää ja maksaa palvelut tulevaisuudessakin, mutta tuottajaksi valitaan paras vaihtoehto - joskus kunta, joskus yksityinen, joskus vaikkapa järjestö.

Mari Kiviniemi (kesk): Jokseenkin samaa mieltä. Palveluita voidaan tuottaa sekä kuntien henkilöstön voimin että ulkoistettuna palveluna. Tärkeintä on, että palvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Anni Sinnemäki (vihr): Jokseenkin samaa mieltä. Kunnan kannattaa ostaa palvelut yrityksiltä ja kansalaisjärjestöiltä silloin, kun se on järkevää, ja kunta hoitaa kilpailutukset lakien ja asetusten mukaan.

Timo Soini (ps): Täysin samaa mieltä.

Jutta Urpilainen (sd): Täysin samaa mieltä. Kunnan tuottamana palvelussa on aina mahdollisuus säästää yrityksen voitto-osuus. Yksityistämisestä saadut kokemukset esimerkiksi terveydenhuollossa eivät ole olleet rohkaisevia.