Väestöliiton ylilääkäri Dan Apter kysyy: Onko nuorten seksistä tulossa extreme-laji?

Jos paheksuu seksin läpitunkevuutta mainonnassa, viihteessä ja lähes koko yhteiskunnassa, saa otsaansa uskovaisen tai ainakin kalkkiksen leiman. Median ylitsevyöryvää seksikuvastoa perustellaan aikuisten oikeudella viihdyttää itseään haluamillaan keinoilla. Mihin ovat unohtuneet lasten ja nuorten oikeudet?

Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan ylilääkäri DanApter peräänkuuluttaa nuorten oikeutta oppia arvostamaan ja suojelemaan omaa kehoaan. Valitettavasti ainakin valtiovalta tuntuu unohtaneen vastuunsa nuorten seksuaaliterveydestä.

Suomalaisnuoret aloittavat seksisuhteet monia muita eurooppalaisnuoria varhemmin. Peruskoulun kahdeksasluokkalaisista tytöistä 17 prosenttia ja pojista 15 prosenttia on ollut yhdynnässä. Yhdeksäsluokkalaisista ensimmäisen yhdyntänsä on kokenut jo 34 prosenttia tytöistä ja 26 prosenttia pojista. Lukion kakkosluokkalaisista tytöistä 57 prosenttia oli ollut yhdynnässä, mutta pojista vain 42 prosenttia.

-Ei näistä kouluterveyskyselyn keräämistä lukemista ole vielä pakko huolestua, muistuttaa ylilääkäri Dan Apter Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalta. Nuoreen ikään kuuluvat kokeilut. Eivätkä yhdynnän kokeneiden peruskoululaisten määrät ole mitenkään hirveästi lisääntyneet viime vuosituhannen loppuvuosiin verrattuna.

Huomio - ja myös huoli - kiinnittyy pikemminkin nuorten ilmoittamiin kumppaneiden määriin sekä suojaamattoman seksin yleisyyteen.

Noin puolet peruskoululaisista (8.-9. lk) ja lukiolaisista (1.-2.lk) kertoo olleensa yhden partnerin kanssa. Viidesosalla on ollut kaksi partneria. Kolme tai neljä partneria ilmoittaa yhdeksäsluokkalaisista tytöistä peräti viidennes; samoin lukion kakkosluokkalaisista. Viisi tai useampia partneria ilmoitti 17 prosenttia kakkosluokkalaisista tytöistä. 16 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. luokan pojista väitti harrastaneensa seksiä viiden tai useamman partnerin kanssa, mutta näihin ilmoituksiin eivät tutkijat välttämättä täysin luota. Lukioikäisistä pojista kun näin suuren partnerimäärän ilmoitti vain noin joka kymmenes poika.

-Voidaan tietysti ajatella, että seksikumppaneiden määrällä on muodikasta leuhkia, mutta sekin kertoo varmasti jotain meidän ajastamme, Apter hymähtää.

Ehkäisy halvemmaksi?

Jos seksipartnerien vaihto tuntuu nuorista trendikkäältä, niin ehkäisy sen sijaan ei tunnu.

Noin viidennes seksiä harrastaneista peruskoululaisista ja lukiolaisista ei ollut käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässään mitään ehkäisyä. Noin puolet oli käyttänyt kondomia, ja lukioikäisistä neljännes ilmoitti ehkäisykeinoksi e-pillerit.

-Ei siis ole ihme, että sukupuolitaudit jylläävät. Tai että teinityttöjen synnytys- ja aborttiluvut ovat kääntyneet 1990-luvun loppupuolelta alkaen jälleen hienoiseen nousuun, Apter huomauttaa.

Murheelliseen kehitykseen ei edes jälkiehkäisyn myynnin vapautuminen ole tuonut lievitystä. Syytä tähän Apter ei osaa tähän sanoa. Reilu kymmenes lukiolaistytöistä on kuitenkin joskus turvautunut jälkiehkäisyyn. Onko niin, että nuorten joukko on jakautumassa holtittomiin ja vastuullisiin seksin harrastajiin? Vastuulliset hankkivat jälkiehkäisyn kondomin hajotessa tai pillerin unohtaessaan, holtittomat ajattelevat, että ehkäisyn voi unohtaa kokonaan ja turvautua sitten aborttiin, jos käy huono tuuri.

Dan Apter ei kuitenkaan kaipaa ylimääräistä moralisointia aikuisten käymään keskusteluun nuorten seksielämästä ja seksuaaliterveydestä. Hän kaipaa konkreettisia toimia.

Dramaattinen käänne huonompaan

1990-luvun puoliväliin saakka nuorten seksuaaliterveys parani jatkuvasti; sen jälkeen useimmat indikaattorit alkoivat osoittaa huononemista. Käänne on tapahtunut dramaattisen nopeasti.

-Onko valtiovalta kokonaan unohtanut vastuunsa nuorten seksuaaliterveydestä? Apter pohtii. Väestövastuun tullessa lakkautettiin monesta kunnasta ehkäisyneuvolat tai palveluita ainakin supistettiin. Samaan aikaan kouluterveydenhoitaja on yhä usemman koululaisen ulottumattomissa. Myös asiakasmaksut rokottavat nuorten kukkaroa, vaikka lapset ovat siitä vapautettuja.

-Kunnille annettiin vapaus järjestää itsenäisesti oma terveydenhuoltonsa, vaikka siihen ei joka paikassa selvästikään ole riittävästi edellytyksiä. Nuorten omaa vastuuta on toki syytä korostaa, mutta sen rinnalle heille pitäisi myös tarjota neuvontaa ja terveyspalveluita. Onneksi sentään terveyskasvatus palautettiin peruskouluihin, Apter sanoo.

Hän myös muistutti Suomen olevan niitä harvoja Euroopan maita, joissa nuoretkin joutuvat maksamaan ehkäisystä täyden hinnan. Me suosittelemme tuplaehkäisyä, kondomia ja e-pillereitä, mutta sehän vaatii jo hyvätuloisia ja avokätisiä vanhempia, Apter tokaisee.

Lääkäriliiton, Apteekkariliiton ja Lääketietokeskuksen lääketieteen toimittajille järjestemässä seminaarissa puhunut Dan Apter korosti koko yhteiskunnan vastuuta.

-Parhaillaan Suomesta puuttuu ennaltaehkäisevän toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Tämä näkyy selvästi muun muassa klamydian yleistymisessä, vaikka meillä olisi olemassa tehokas primaariprevention mahdollisuus. Kärjistäen tuntuu joskus siltä, että ministeriö, Kansanterveyslaitos ja Stakes tuottavat kyllä selvityksiä ja tutkimuksia seksuaaliterveydestä, mutta vastuuta varsinaisesta työstä ei mikään taho näytä haluavan ottaa, ylilääkäri Dan Apter pahoittelee.