Vaihdevuosiin liittyviä ilmiöitä tutkittava enemmän Yhdysvalloissa keskustellaan medikalisoitumisesta
Yhdysvalloissa maaliskuussa järjestetty konsensuskokous otti kantaa menopaussiin liittyvien oireiden hoitoon. Konsensuslausuman luonnoksessa todetaan, että normaaliin ikääntymiseen liittyvä menopaussi on medikalisoitu ja että tietoa vaihdevuosien kulusta naisilla, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän oireita, tarvitaan enemmän (http://consensus.nih.gov/ta/025/025menopauseintropostconf.htm).
Viime syksynä Suomessa järjestetyn konsensuskokouksen painopiste oli selkeästi rajattu vaihdevuosien hormonihoitoon, kun taas Yhdysvalloissa tarkasteltiin vaihdevuosiin liittyviä asioita laajemmin.
- Suomalaisen suosituksen kapeampi kysymyksenasettelu vaikuttaa luonnollisesti lopputulokseen, eikä näitä kahta lausumaa voida asettaa vastakkain, toteaa Suomen konsensuspaneelin jäsen, Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija, dosentti Arja R. Aro.
Aron mukaan amerikkalaisten luonnoksessa on positiivista se, että siinä kaivataan tutkimusta myös käyttäytymiseen liittyvistä interventioista. Kummassakin lausumassa tuotiin hyvin yhtenevästi esiin niitä monia vaihdevuosiin liittyviä seikkoja, joita tulisi tutkia.
- Tarvitsemme enemmän tietoa elämäntapainterventioiden, esimerkiksi liikunnan ja ruokavalion vaikutuksista vaihdevuosioireisiin.
Vaikka vaihdevuosiin liittyvät oireet johtuvatkin estrogeenitason laskusta, on mahdollista, että myös näihin oireisiin voidaaan vaikuttaa fyysisellä aktiivisuudella ja vaikkapa rentoutumisella. Tiedämme hyvin, miten elintavat vaikuttavat yleiseen hyvinvointiin, toteaa Arja R. Aro
- Meidän tulisi myös selvittää, miten ne naiset, jotka eivät käytä hormoneja, selviävät vaihdevuosista. Keitä he ovat, millaisia oireita heillä mahdollisesti on ja miten he ehkä poikkeavat elintavoiltaan niistä, joilla oireita on enemmän, pohtii Aro.
Suomessa vaihdevuosi-ikäisistä 45-64-vuotiaista joka kolmas käyttää hormonihoitoa jossain vaiheessa vaihdevuosien aikana. Aron mukaan tiedot hormoneja käyttävien naisten määrästä ja sen vaihtelusta, hoitojen kestosta, muutoksista sekä erityisesti käytön perusteista ja odotuksista kannattaisi koota yhteen.
Hormonihoito on lääkehoitoa
- Hormonihoidolla saadaan helpotusta vasomotorisiin oireisiin, kuten sosiaalisissa tilanteissa kiusallisiin hikoilupuuskiin. Osa naisista kokee tarvitsevansa hoidon näihin oireisiin. Hoidolla voidaan myös hillitä unta häiritseviä oireita, mutta vaikutusta unen laatuun ei ole osoitettu kiistattomasti, muistuttaa Aro.
- Suomessa hoitoa perustellaan myös sen luukatoa ehkäisevällä vaikutuksella. Olisikin tarpeen selvittää, saadaanko sama luuta suojaava vaikutus myös liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla.
Suomalaisessa konsensuslausumassa otettiin selvästi kantaa siihen, mitä hyötyä ja haittaa hormonihoidosta on. Kokouksen kanta oli, että hoitoajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja annoksen mahdollisimman pieni.
- Usein syntyy kuitenkin sellainen mielikuva, että naiset tarvitsevat hormonihoitoa vaihdevuosien alusta eteenpäin määrättömän ajan. Ehkä tätä lausumassa esitettyä uutta näkemystä, ettei hormonihoito välttämättä ole elinikäinen tai edes kovin pitkäaikainen silloinkaan, kun se on tarpeen, voisi painottaa enemmän. Hormonihoito on niin kuin mikä tahansa lääke, jota käytetään sen aikaa kun sitä todella tarvitaan, pohtii Arja R. Aro.
Vanhenevan naisen julkisuuskuva
Myös vanhenevan naisen julkisuuskuva ja seksuaalisuus sekä kulttuurimme käsitys vaihdevuosista ansaitsisi Aron mukaan tulla tutkituksi.
- Naistenlehtien mukaan naiset toivovat hormonihoidolta myös sitä, että edistäisi nuorenoloisena pysymistä, torjuisi ryppyjä ja pitäisi ihon sileänä. Ihon kollageenipitoisuuden tiedetään vähenevän estrogeenin vähetessä, mutta onko näyttöä siitä, että vanhenemisen ulkoisia merkkejä voitaisi estää hormonihoidolla? Onko hormonihoito keino taistella vanhenevan naisen yleistä arvon alenemista vastaan?
Aron mielestä vanhenevan naisen sukupuolielämän laatuun on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin miesten vastaaviin ongelmiin. Siitäkään ei ole selvää näyttöä, että naisen libido laskisi vaihdevuosien takia. Naisten oireet liittyvät ensisijaisesti limakalvojen kuivumiseen. Tässä mielessä ongelmaa voitaisiin tarkastella samalla tavalla täsmälääkkeen kannalta kuin miesten impotenssia.
- Koska aihe on arka, naistenlehdissä ei pohdita avoimesti eri paikallisvalmisteiden tehoa esimerkiksi sukupuolielämän parantamisessa. Väestökyselyissä, joissa vaihdevuosihormonien käyttöä on selvitetty, ei yleensä ole kysytty erikseen eri hoitomuotojen tai annosreittien kuten laastarin, geelin tai emätintablettien vaikutuksista oireisiin.
Keskusteluun vaihdevuosista selviämiseen on Aron mielestä sekoittunut maallikoilla paljon se, miten hormonihoidolla voidaan ehkäistä osteoporoosia ja miten se liittyy sydän- ja verisuonisairauksiin. Hoidosta on tuotu esiin hyviä puolia ja siitä on välittynyt kuva keinona pitää yllä yleistä vitaalisuutta. Viime vuosina saadut huonot uutiset hormonihoidon terveyshaitoista, mm. rintasyöpäriskin lisääntymisestä, ovat sekoittaneet mielikuvat ja huolestuttaneet käyttäjiä. Tiettävästi Suomessa sekä käyttäjien määrä että käyttöaika ovat vähentyneet, mutta muutokset näyttävät olleen vähäisempiä kuin muissa maissa.
Suomessa hormonihoidon käyttäjissä ovat yliedustettuina koulutetut keski-ikäiset kaupunkilaisnaiset. He ovat tunnetusti muissakin terveyteen liittyvissä asioissa ensivaiheen omaksujia. Monet haluavat tehdä kaiken mahdollisen terveytensä ja ulkonäkönsä eteen. Kaupungissa asuvilla on myös paremmin palveluja saatavilla.
