Valitse tuleva roolisi
Olisitko sinä innovaattori, valmentaja, lähilääkäri vai käsityöläinen? Vai ehkä data-analyytikko tai sittenkin inhimillisen elämän puolustaja?
Mainitut tulevaisuuden lääkärin roolit syntyivät, kun Lääkäriliitossa pohdittiin, millaisia lääkäreitä 2030-luvulla tarvitaan. Silloin valmistuvat erikoislääkäreiksi nyt lääkäriopintonsa aloittaneet nuoret.
Data-analyytikko
Potilasta koskevan digitaalisen tiedon määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Osan tästä tiedosta tuottaa potilas itse. Monien kroonisten sairauksien seuranta siirtyy potilaalle. Tiedon hallintaan ja olennaisen löytämiseen tarvitaan uutta osaamista. Kliininen data-analytiikka voi olla kokonaan uusi erikoisala, josta tulee päätyötä osalle lääkäreistä.
Data-analyytikko ei juuri tapaa potilaita, vaan toimii taustalla. Hän hallitsee riskien arvioinnin ja osaa käyttää järjestelmiä, joilla tunnistetaan väestöstä interventiota tarvitsevia potilaita. Data-analyytikko on mukana, kun arvioidaan, miten käytettävissä olevilla resursseilla saadaan mahdollisimman paljon terveyshyötyä.
Valmentaja
Valmentajalääkäri toimii tasavertaisena potilaan rinnalla. Kyseessä ei ole uusi lääkärityyppi, vaan ennemminkin asennemuutos, joka koskee enemmän tai vähemmän kaikkia lääkäreitä.
Valmentaja motivoi potilasta terveyden ylläpitämisessä, sairauksien ehkäisemisessä ja omahoidossa. Teknologian tuntemus on tarpeen, sillä yksi valmentajan tehtävistä on auttaa potilasta erilaisten omahoitoteknologioiden viidakossa.
Tasavertaisessa lääkäri-potilassuhteessa on tärkeää, että myös potilas on vahvasti sitoutunut hoitoon.
Käsityöläinen
On joitain aloja, joilla muutosten oletetaan olevan pieniä. Esimerkiksi monilla kirurgian aloilla lääkärin käsityötaito pysyy arvossaan. Leikkausrobotit yleistynevät, mutta ne eivät toimi itsenäisesti, vaan kirurgin apuvälineinä. Itsenäisten leikkausrobottien kehittyminen vaatisi konenäön huomattavaa kehittymistä. Sellaista ei lähiaikoina ole näköpiirissä.
Innovaattori
Terveysalalta odotetaan lähitulevaisuudessa suuria innovaatioita. Toimivien terveydenhuollon innovaatioiden tekemiseen tarvitaan lääkärien panosta. Yksi lääkärin suuntautumisvaihtoehto voi olla innovaatiolääkäri, vähän samaan tapaan kuin tutkijalääkäri on nyt. Koulutukseen tarvitaan tätä varten enemmän yrittäjyysopintoja.
Innovaatiot tehdään moniammattillisissa tiimeissä, joihin tarvitaan myös potilaita mukaan.
Inhimillisen elämän puolustaja
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on osa lääkärien työkenttää ja ammattikunnan roolia. Tämä tulee säilymään. Vaikuttaja tarvitsee laajaa yhteiskunnallista näkemystä. Yhteiskunnallisesti suuntautunut lääkäri voi toimia vaikuttajana potilastyön ohella tai löytää työpaikan järjestöistä, politiikasta, mediasta tai valtiolta.
Lähilääkäri
Palvelujärjestelmän kehittyessä yhä monimutkaisemmaksi potilaat tarvitsevat tukea ja apua löytääkseen hoitoprosessin eri vaiheissa oikeaan paikkaan. Lähilääkäri on tulevaisuuden yleislääkäri. Hänellä on potilaaseen pitkä hoitosuhde, hänen vastaanotolleen pääsee helposti, ja hänellä on hyvät kliiniset taidot. Lähilääkäri on portinvartija ja prosessinohjaaja, joka pitää potilaan hoidon lankoja käsissään. Lähilääkärillä on laajat verkostot niin palvelujärjestelmän suuntaan kuin siihen yhteisöön, jossa hän toimii.
› LÄHTEET: Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski ja lääkäri 2030 -hankkeen materiaalit: https://www.laakariliitto.fi/liitto/laakari-2030-hanke/
› LÄÄKÄRIPÄIVIEN TÄRPPI: 102 Tulevaisuuden lääkäri – auttaja, valmentaja vai asiantuntija? 11.1.2017 klo 8.30–11.30
Potilas voi tehdä diagnoosin itse
Potilaan ja lääkärin suhde muuttuu tasavertaisemmaksi kaikissa hahmotelluissa rooleissa.
Osa lääkärien ja hoitajien tehtävistä siirtyy potilaan vastuulle. Potilas voi varata itse ajan, syöttää esitiedot järjestelmään, pitää omat tietonsa ajan tasalla, mitata ja seurata terveydentilaansa ja tehdä pitkäaikaissairauksiensa rutiiniseurannat.
Myös yksinkertaisten tautien diagnosointi voi onnistua potilaalta itseltään. Tämän uskotaan tulevan mahdolliseksi, kun terveyden seurannan työkalut kehittyvät riittävän hyviksi. Vaatimuksena on myös se, että kansalaisten pääsevät nykyistä helpommin luotettavan terveystiedon lähteille.
Lääkäri kohtaa potilaan usein virtuaaliympäristössä – ja entistä useammin virka-ajan ulkopuolella.
Kaikkia potilaita omatoimisuus ei kiinnosta tai he eivät siihen pysty. On pohdittava, kenen vastuulla sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito on, jos potilas itse ei siihen kykene.
