Valtion talousarvioesitys 2006: EVO-rahat laahaavat yhä pahasti jäljessä
- Suoraan sanoen olen kyllä hyvin pettynyt.
Näin kommentoi Jaakko Karvonen, HUS:n johtajaylilääkäri ja EVO-rahojen jakoperusteita pohtineen työryhmän jäsen valtion vuoden 2006 talousarviossa myönnettyjä EVO-euroja.
EVO-rahoihin ei ensikään vuonna tule pienintäkään korotusta. Kokonaisuudessaan tutkimukseen ja koulutukseen esitetään noin 130 miljoonaa euroa, siis samaa summaa kuin tälle vuodelle.
Ainoa muutos EVO-rahojen määrissä merkitsee kosmeettista siirtelyä: EVO-koulutusmäärärahoihin kohdennettuina palautuu 8 miljoonaa euroa, jotka olivat kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvien kustannusten takia "lainassa".
Karvosen mukaan sekä koulutuksen että tutkimuksen EVO-rahat ovat vuosia matkustaneet jälkijunassa. Esimerkiksi koulutukseen ei ole myönnetty lisää varoja edes inflaatiotarkistusten muodossa, vaikka opetettavien määrä on kymmenessä vuodessa noin kaksinkertaistunut.
- EVO-koulutusrahojen alijäämä on kaikkien myöntämä tosiasia, Karvonen sanoo.
Kunnissa paineita hoitomaksujen korotuksiin
Kun Arkadianmäellä ei tapahdu ihmeitä eli eduskunta ei vuoden 2006 talousarvion käsittelyssään päätä korottaa EVO-rahoja, jatkuu ensi vuonna kunnissa EVO-koulutusrahojen jälkijättöisyyden aiheuttama ilmiö: kova paine korottaa potilashoitomaksuja, jotta koulutuksen antamisen aiheuttamat kustannukset saadaan katettua.
Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä ensi vuoden talousarvioon koulutukseen ministeriön virkamiehet esittivät 25 miljoonan euron korotusta koulutuksen EVO-rahoihin. Näin koulutus olisi saanut tutkimukselle palauttamansa 8 miljoonan jälkeenkin 17 miljoonan korotuksen.
Valtiovarainministeriö kuitenkin käveli totuttuun tapaansa STM:n yli budjettiriihessä ja käytti valtiovarainministeri Antti Kalliomäen kuuluisaa punakynää korotusesityksen kohdalla.
Karvonen toteaa, että EVO-koulutusmäärärahojen vähyyden oltua paljon esillä monille on saattanut tulla käsitys EVO-tutkimusrahojen riittävyydestä.
EVO-tutkimusrahojen suuruus on ilman inflaatiotarkistuksia pysynyt pääosin samana vuodesta 1994. Samaan aikaan valtio on tässäkin harjoittanut rahansiirtokikkailua niin, että lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen uudistuksiin on siirretty EVO-tutkimusrahaa. Lisäksi tutkimus- ja koulutuskorvauksien saajien määrä on lisääntynyt, mikä on merkinnyt yliopistosairaaloiden EVO-tutkimusrahojen radikaalia pienenemistä. Karvosen mukaan vähentymä yliopistosairaaloilta on liki 70 prosenttia.
- Tutkimushankkeita on lähdetty kovalla kädellä karsimaan, Karvonen summaa valtion punakynäpolitiikan seuraukset.
TEO:n tehtävät lisääntyvät
Lisää rahaa ei ole myöskään luvassa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle (TEO), jonka tehtäviä ollaan vähitellen laajentamassa ensi vuoden aikana. TEO:lle siirtyy myös terveydenhuollon organisaatioiden valvonta.
TEO:n tehtävälaajennuksen taustalla on mm. lääninhallitusten voimavarojen riittämättömyys valvontatehtäviin.
- Myös ammattihenkilöiden valvonnan yhteydessä nousee usein esiin ongelmia, jotka juontavat juurensa organisaationsa toiminnasta. Siksi tehtäviä on nykyisin jouduttu pilkkomaan ja se on ollut epätarkoituksenmukaista, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen STM:stä.
Kaikki valvonta ei siirry lääninhallituksilta pois, mutta TEO ja lääninhallitukset joutuvat sopimaan työnjaon nykyistä tarkemmin.
TEO:lle tehtävien laajennus edellyttää 24 uuden viran perustamista. Virkoja vähennetään vastaava määrä muista virastoista, näillä näkymin mm. Kansanterveyslaitoksesta, Stakesista sekä Tuotevalvontakeskuksesta.
- Ketään ei irtisanota, vakuuttaa Järvinen.
Asiaa valmistelevan Järvisen mukaan TEO:n uudet virat ovat avoimia. Muiden virastojen virkojen vähennykset hoidetaan luonnollisen poistuman eli muun muassa eläkkeelle lähtemisten ja työpaikanvaihdosten kautta kolmen vuoden siirtymävaiheen aikana.
Eduskunta aloitti ensi vuoden budjetin käsittelyn lähetekeskustelulla viime maanantaina.
