Vieska virittää hoitoketjuaan
- Ei terveydenhuollossa enää voida sille mitään, että veronmaksajat vaativat julkisilta palveluilta eri asioita kuin ennen. Kynnys tulla terveyskeskukseen on aiempaa matalampi, mutta eivät ihmiset odota pääsevänsä aina lääkärin puheille, sanoo projektipäällikkö, TtM Kaija-Riitta Rajala Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä.
Pohjoispohjanmaalaisessa kuntayhtymässä on ministeriön pilottivarojen turvin kehitetty ja tutkittu lääkäreiden ja hoitajien välistä työnjakoa hoitajien toimenkuvan laajentamis- eli HoLa-projektikokonaisuudessa. Rajalan tehtävät liittyvät juuri työnjakoon, lainsäädännön muutostarpeiden kartoittamiseen ja täydennyskoulutusohjelman luomiseen.
Vieskassa kehitystyö käynnistyi jo 2002, ja varsinainen projekti alkoi seuraavana vuonna. Juuri saadun tiedon mukaan pilottirahaa saadaan vielä ensi vuoden loppuun.
- Mukana on 14 kuntaa, 10 terveydenhuollon toimipistettä ja yhteensä viisikymmentä sairaan- ja terveydenhoitajaa. Heistä 30 hoitajaa on saanut päivystysvastaanottotyöhön 20 opintoviikon erikoistumiskoulutuksen, joka on painottunut nimenomaan lääketieteen teoriaan. Käytännön taidothan näillä kokeneilla hoitajilla ovat tulleet jo työn myötä, mutta koko ajan tiiviissä yhteistyössä lääkärin kanssa opiskellaan lisää, kertoo Rajala.
- Kysehän ei ole mistään temppujen oppimisesta. Ei siis siitä, että opetetaan hoitajaa katsomaan kipeään korvaan, Rajala korostaa.
Hoitajat opiskelevat diagnosoimaan ja hoitamaan infektiopotilaita. Rajala uskoo, että tulevaisuudessa laajennetusti koulutetut hoitajat kirjoittavat myös tiettyjä lääkereseptejä vastaanotoillaan, mutta sekin vaatii taas oman lisäkoulutuksensa.
Sytostaattipotilaatkin terveyskeskuksiin
Vieskan kuntayhtymässä laajennetun toimenkuvan hoitajia työllistää pääasiallisesti flunssavastaanotto. Mutta tehtävät ovat monipuolistuneet koko ajan. Nykyisin hoitajat muun muassa ompelevat pinnallisia haavoja sekä arvioivat ja sitovat nyrjähdysvammoja. Lisäksi he tekevät pieniä paikallispuudutuksessa suoritettavia kirurgisia toimenpiteitä, kuten luomenpoistoja.
Paitsi potilaiden tarpeet, myös lääketieteen kehittyminen ja kustannuspaineet muokkaavat terveydenhuollon toimenkuvia.
- Esimerkiksi syöpäpotilaiden sytostaattihoitojen siirtyminen alkujakson jälkeen polikliinisiksi on tuonut heitä viime vuosina entistä enemmän meille terveyskeskuksiin. Se on tarkkuutta vaativaa työtä ja vaatii taas lisäkoulutusta, mutta sopii kyllä hoitajien tehtävänkuvaan, Kaija-Riitta Rajala toteaa.
Rajala sanoo kuitenkin hieman huolestuneena seuraavansa toimenkuvien laajentumista edellyttävän koulutuksen kirjavuutta. Vaikka kyse ei ole temppuoppimisesta, lääkäripula näyttää houkuttavan mahdollisimman nopean "pika- ja täsmäkoulutuksen" tarjoamiseen.
Laajennetun toimenkuvan koulutus ja pätevyyskriteerit pitäisikin pikaisesti tarkkaan määritellä.
Rajala kertoo, että potilaiden kokemuksia ja näkemyksiä seurataan kyselyin. Tähän asti palaute on lähes pelkästään positiivista. Potilaat ovat saaneet sitä hoitoa, jota ovat tulleet hakemaan.
- Olisi kuitenkin naivia ajatella, ettei koskaan tule mitään vahinkoja ja virheitä sattumaan. Terveydenhuollossa tämä näyttää olevan hyväksytty tosiasia, ja sen vuoksi osaaminen on varmistettava, ja vastuukysymykset tulee laissa määrittää laajennettujen tehtävänkuvien mukaisiksi. Se vastaa, joka tekee, eikö niin? pohtii projektipäällikkö Kaija-Riitta Rajala.
