Viestinnän tutkija Jukka-Pekka Puro: Muutoksista kertominen haastaa johtajuuden

- Meillä Suomessa suhtaudutaan perinteisesti uuteen informaatioon hyvin epäillen, sanoo Turun yliopiston keskinäisviestinnän dosentti Jukka-Pekka Puro.

Kun organisaation johto järjestää tiedotustilaisuuden, epäillään ensimmäiseksi koko tilaisuuden järjestämisen motivaatiota, sitten pohditaan, mitä kaikkea tilaisuudessa jätettiin kertomatta.

- Kaikkiin koettuihin aukkopaikkoihin keksitään sitten itse omat selitykset, naurahtaa Puro.

Muutos koetaan meillä uhkaksi. Epäviisainta on ilmoittaa päätöksistä paperitiedotteella tai sähköpostitse ja jättää väki sitten keskenään ihmettelemään uudistuksia. "Päätä ja ilmoita" -tyyppinen menettely tuottaa katastrofeja jo pelkästään siksi, että kertomisen tapa suututtaa työntekijät.

Suomessa onnistutaan kyllä niin sanottujen kovien asioiden, kovien uudistusten läpiviemisessä kohtuullisesti, mutta ongelmaksi muodostuvat ne pehmeät asiat: ilmapiiri, yhteistyö ja luottamus.

- Tämä syvä kulttuurinen ero on huomattu viime vuosina erityisesti pohjoismaisissa yritysfuusioissa. Yhteishengen luominen ja luottamuksen synnyttäminen etenevät Suomessa jotenkin jähmeästi, Puro sanoo.

Syitä suomalaiseen epäilevyyteen ja varauksellisuuteen on haettu jo genetiikasta, mutta tätä selitystä Puro pitää liian yksinkertaisena. Poliittinen historiamme ja vieraan vallan lähettämät virkamiehet voivat johtaa uskottavampiin selityksiin.

- Toisaalta Suomi on ollut kansanterveyskampanjoiden mallimaa, huomauttaa Jukka-Pekka Puro. Täällä suolankäyttö romahti vuosikymmenessä, ja turvavyöt otettiin käyttöön sitäkin nopeammin.

Terveydenhuollon pomot muutosvetureiksi

- Epäilevässä kulttuurissamme on hallittava tietty "inhimillinen karheus", korostaa Jukka-Pekka Puro.

Liian siloiset poliitikot tai julkkikset eivät meillä pärjää. Puro huomauttaa, että presidentti Tarja Halosen imagoon on aina haettu särmikkyyttä ja rosoisuutta. Paavo Lipponen on menestynyt jörrikkänä, eikä Sauli Niinistönkään sulkeutuneesta äreydestä ole ollut hänelle haittaa.

Liiallisesta sulavuudesta moititun Esko Ahon ura himmeni "Kannuksen Kennedy" -leimaan.

Puro uskoo saman karheuden vetoavan myös organisaatioviestinnässä. Mitä siloisempi ulkokuori, sitä varauksellisemmin viestiin suhtaudutaan.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jyräämällä ja vaikenemisella saataisiin työntekijät uudistusten taakse. Jukka-Pekka Puro on ollut kouluttamassa niin yritysmaailmassa kuin terveydenhuollon organisaatioissakin. Hän näkee niissä perustavaa laatua olevia eroja nimenomaan muutoksen johtamisessa.

- Tällä hetkellä yritysmaailmassa satsataan muutosjohtamiseen; siihen, että yrityksen johtajat sitoutuvat muutoksiin, vaikka ne sisältäisivät negativiisia asioitakin. Vain sitoutunut esimies voi välittää uskottavaa viestiä alaisilleen, Puro korostaa.

Terveydenhuollon yksiköissä toimenkuviin sisältyvä hierarkia ja esimiestyöhön sisältyvät poikkeukselliset jännitteet ovat todellinen haaste organisaatioviestinnälle.

- Varsinkin lääkärit kokevat usein sitoutuneensa vain potilastyöhön ja korostavat tekevänsä työtään potilaita varten. Mutta lääkäri-johtajan pitäisi nähdä myös alaisensa ja ne odotukset, joita heillä on esimiestään kohtaan, Puro huomauttaa.

Esimiestyöskentely korostuu juuri muutosten keskellä. Esimies todellakin antaa muutokselle kasvot.