Ajan­kohtai­sta

Viha ja ahdistus kuormittavat sydäntä

Tutkimuksen mukaan psyykkiset tekijät ovat yhteydessä suurentuneeseen verenpaineen lyöntivaihteluun ja huonontuneeseen verenkierron säätelyjärjestelmän toimintaan.

Ahdistuneisuus, vihamielisyys, verenpaineen kohoaminen ja kehon rasvoittuminen liittyvät epäedullisiin muutoksiin sydämen lyönnissä ja kuormituksessa.

Näin kertoo LL Raine Virtasen väitöstutkimus, jossa tarkasteltiin autonomisen hermoston toimintaa kuvastavaa sykkeen ja verenpaineen lyöntivaihtelua keski-ikäisillä henkilöillä.

Sykevaihtelu oli pienentynyt henkilöillä, joilla oli hiljan todettu hoitamaton kohonnut verenpaine. Lisäksi pienenemistä selittivät suurempi syke, korkea ikä, naissukupuoli ja suurentunut plasman reniiniaktiivisuus.

Psyykkiset tekijät, erityisesti vihamielisyys ja ahdistuneisuus, olivat yhteydessä suurentuneeseen verenpaineen lyöntivaihteluun ja huonontuneeseen verenkierron säätelyjärjestelmän toimintaan. Myös systolisen ja diastolisen verenpaineen erotuksen eli pulssipaineen suureneminen liittyi niihin. Suurentunut pulssipaineen lyöntivaihtelu liittyi puolestaan moniin valtimoiden jäykistymiseen yhteydessä oleviin sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin sekä huonontuneeseen baroheijasteherkkyyteen.

Metaboliselle oireyhtymälle ominaiset tekijät, kuten kohonnut verenpaine, alentunut insuliiniherkkyys, seerumin suurentunut glukoosi- ja triglyseridipitoisuus sekä alentunut HDL-kolesterolin pitoisuus, olivat yhteydessä sykevaihtelun ja baroheijasteherkkyyden pienenemiseen sekä verenpaineen lyöntivaihtelun suurenemiseen.

Hyvä fyysinen kunto sekä normaali paino ja kehon rasvapitoisuus näyttivät vastustavan epäedullisia muutoksia.

Tutkimusaineistot kerättiin Kansanterveyslaitoksen väestötutkimuslaboratoriossa.

Väitöstutkimus "Association between autonomic regulation and cardiovascular risk factors in middle-aged subjects" tarkastetaan Turun yliopistossa 11.5.

Miia Soininen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030