Yhden lapsen politiikan kahdet kasvot
Valtaosa kiinalaisista haluaa pienen perheen, joskin kahta lasta toivoo 57 % ja yhtä lasta vain 35 %. Kiinalaisessa lähes 40 000 naisen haastattelututkimuksessa vuodelta 2001 nuoret, kaupungeissa asuvat ja paremmin koulutetut olivat useimmin yhden lapsen kannalla. Raportti aineistosta julkaistiin BMJ:n Kiina-aiheisessa teemanumerossa elokuussa.
Kiinassa otettiin vuonna 1979 käyttöön ainutlaatuisen tiukka väestönkasvun säännöstely, joka on herättänyt paljon kritiikkiä. Ns. yhden lapsen sääntö koskee kaupungeissa asuvia. Maaseudulla toisen lapsen hankkiminen usein sallitaan.
Arvioiden mukaan Kiinan talouskasvu olisi tuskin ollut mahdollinen ilman syntyvyyden nopeaa pienenemistä. Yhden lapsen politiikan aikana keskimääräinen lapsiluku on laskenut 2,9:stä tämän tutkimuksen mukaan yli 35-vuotiaiden 1,94:ään ja alle 35-vuotiaiden 1,73:een. Pienempiäkin arvioita on esitetty. Kaupungeissa luvut ovat luonnollisesti pienemmät. Toisaalta samaan aikaan syntyvyys on pienentynyt rajusti myös muissa Itä-Aasian maissa ilman sääntöjäkin, ja esimerkiksi Japanissa ja Singaporessa lapsiluku on pienempi kuin Kiinassa.
Sukupuolten epäsuhta on tiukan säännöstelyn varjopuoli maassa, jossa poikalapsia on perinteisesti suosittu. Syntyvyyden pieneneminen on tuonut saman ilmiön myös moniin muihin Aasian maihin. Kiinassa jo 1980-luvulla poikia syntyi 10 % enemmän kuin tyttöjä, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen syntyneiden esikoispoikien määrä on ollut 23 % suurempi kuin tyttöjen. Vaikka tyttölasten valikoiva abortointi on laitonta, sitä oletetaan tapahtuvan, ja mahdollisena pidetään myös tyttövauvojen huonompaa hoitoa ja toisaalta rekisteröimättä jättämistä. Ehdotettu sääntöjen höllentäminen saattaisi tuoda helpotuksen, sillä kiinalaisnaisten toiveperheessä on useimmiten sekä tyttö- että poikalapsi.
