Ylilääkäri Kati Myllymäki: Ministeriö puuttunut lähetekikkailuun
- Erikoissairaanhoitolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluttua lähetteen saapumisesta. Se ei tarkoita sitä, että potilas olisi "hoidettu", jos hän saa kotiin kirjeen, jossa todetaan lähetteen saapuminen sairaalaan.
- Olemme kesäkuussa lähettäneet ministeriöstä asiaa koskevan kuntatiedotteen sen jälkeen, kun olimme saaneet tietää tällaisesta "lähetekikkailusta", sanoo ylilääkäri
Kati Myllymäki
sosiaali- ja terveysministeriöstä.Lähetteen perusteella pitää tehdä alustava potilaan tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva yksilöllinen suunnitelma kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Suunnitelmaan täytyy sisältyä tieto, mitä tutkimuksia potilaalle aiotaan tehdä ja milloin hän pääsee tutkimukseen poliklinikkakäynnille tai hoitoon.
Jos lähetteessä ei ole selviä tutkimuksia määrätty, potilaan pitää päästä kolmessa viikossa poliklinikalle, jotta hoidon tarpeen arviointi voidaan aloittaa.
- Myöskään jonoihin ohjaaminen ei täytä potilaan yksilöllistä hoidon tarpeen arviointia, Myllymäki huomauttaa.
Ministeriössä ei ole hyvällä silmällä katsottu potilaiden "jatkosijoittamista" epämääräisiin odotuslistoihin, ei myöskään eräiden sairaanhoitopiirien kyvyttömyyttä purkaa toimenpidejonojaan.
Uusilla laeilla määritellään terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n asema uudelleen, ja siitä tulee paitsi ammattihenkilöitä, myös nykyistä selvemmin terveydenhuollon toimipaikkoja valvova elin.
- TEO saa "syömähampaat" puuttua potilaiden hoidon puutteisiin, kun sillä on valvonnan lisäksi myös mahdollisuus uhkasakkoihin, Kati Myllymäki sanoo.
Hän huomauttaa, että ministeriössä ei ylenkatsota potilaiden asemaa, vaikka esimerkiksi hoitotakuun toteutumista on kyselty johtavilta lääkäreiltä.
- Tuo kesäkuinen ohjekirje puuttui nimenomaan käytännössä havaittuihin ongelmiin. Ministeriön valvontamahdollisuuksia kuitenkin rajaa kunnallinen itsehallinto, jota pitää kunnioittaa, Myllymäki korostaa.
