Ylipaino yksi syy lasten verenpainetasojen nousuun Yhdysvalloissa
Vuosina 1988-1994 ja 1999-2000 toteutetuissa NHANES poikkileikkaustutkimuksissa todettiin lasten verenpaineen keskiarvon kohonneen ensimmäisen ja toisen tutkimuksen välillä (JAMA 2004;291:2107-13). Verenpaine mitattiin kummassakin tutkimuksessa vakioidulla tavalla kolmesti saman tutkimusvastaanoton aikana. Vuosina 1999-2000 olivat systolinen verenpaine 1,4 mmHg ja diastolinen verenpaine 3,3 mmHg korkeammat kuin edellisessä aineistossa sen jälkeen, kun etninen tausta, sukupuoli ja ikä oli huomioitu.
Vuosina 1988-94 lapsista oli ylipainoisia 11,7 %, vuosina 1999-2000 jo 16,3 %. Ylipaino ei kuitenkaan kokonaan selitä verenpaineen nousua. Muina tekijöinä tutkijat pitävät liikunnan vähäisyyttä ja ravinnon koostumusta, lähinnä suolapitoisuutta.
Tutkimuksessa oli mukana 5 582 8-17-vuotiasta lasta. Ryhmässä oli yhtä paljon poikia kuin tyttöjä, ja eri etniset vähemmistöt olivat edustettuina. Joissakin etnisissä ryhmissä verenpaine oli muita hieman korkeampi.
Lasten ylipaino näyttää lisääntyvän myös Suomessa
Tietoa lasten ylipainon kehityssuunnasta on Suomessa kertynyt erilaisista tutkimuksista, mutta NHANES-tutkimusta vastaavaa laaja poikkileikkaus eri vuosilta puuttuu. Turussa käynnissä olevassa STRIP-tutkimuksessa on seurattu kahta ikäluokkaa 1990-luvun alkupuolelta alkaen.
- Tutkimuksen verrokkiryhmässä voidaan nähdä ylipainon lisääntyneen iän myötä, kertoo tutkimusryhmän jäsen, professori Tapani Rönnemaa.
- Alustavien tulosten mukaan kolmen vuoden iässä tytöistä noin 2,5 % ja pojista noin prosentti oli ylipainoisia. Vastaavat luvut samoilla lapsilla 7-vuotiaina ovat noin 10 % ja 3-4 %. Tyttöjen ja poikien välillä on nähtävissä selvä ero, ja suuntaus ylipainoisten määrässä sekä tytöillä että pojilla oli ylöspäin vielä 7 ikävuoden jälkeenkin.
Ylipaino määritellään Suomessa ikä- ja pituus- ja painotaulukoista, jotka on laadittu 1980-luvulla tytöille ja pojille erikseen. Lapsi on ylipainoinen, kun hänen painonsa on 20 % yli keskiarvon. Yhdysvaltalaistutkimuksessa ylipainoisiksi katsottiin lapset, joiden BMI ylitti 95 % persentiilin rajan.
- Määrittelyeron takia prosenttiluvut maiden välillä eivät ole vertailukelpoiset, painottaa professori Rönnemaa.
- Vaikka STRIP-tutkimuksen verrokkiryhmän elämäntapoihin tai ruokailutottumuksiin ei mitenkään puututtu, saattaa lasten tarkempi seuranta kuitenkin vaikuttaa tuloksiin ylipainoisten määrää alentavaan suuntaan. Todellisuudessa ylipainoisten osuus suomalaislapsissa voi siksi olla suurempi kuin edellä mainitut luvut.
Tutkimuksesta ei ole vielä tietoa muutoksista lasten verenpainetasoissa.
Terveydenhuolto ei yksin pysty ehkäisemään lasten lihomista
Lasten lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta laaditaan Käypä hoito -suositusta, jonka odotetaan valmistuvan vuonna 2005.
- Etsimme parhaillaan tietoa lihavuuden yleistymisen syistä kirjallisuudesta ja muista lähteistä. Pääasialliset syyt ovat muutokset ruokailutottumuksissa ja arkiliikunnassa, kertoo työryhmän jäsen, dosentti Matti Salo Taysin lastenklinikalta. Työryhmä on kerännyt tietoa mm. elintarvikkeiden myyntiluvuista ja tutkinut mistä lasten päivittäin nauttimat kalorit koostuvat.
- Entinen aamiaisesta, pääaterioista ja väli- ja iltapalasta koostunut ruokailurytmi on rikkoutunut ja yhä suurempi osa energiasta saadaan erilaisista välipaloista. Erityisesti niin sanottujen turhien kalorien saanti tuotteista, joilla ei ole minkäänlaista ravintoarvoa, on lisääntynyt. Näitä tuotteita, joita ovat mm. perunalastut ja virvoitusjuomat, myös markkinoidaan aktiivisesti, toteaa Matti Salo.
- Ylipaino ei ole niinkään lääketieteellinen kuin yhteiskunnallinen ongelma. Ehkäisyn tulisi alkaa yhdyskuntasuunnittelusta, jonka pitäisi kannustaa liikkumaan ja edellyttää lihastyötä. Lisäksi tulisi laatia annoskokoja, saatavuutta ja mainontaa koskevia suosituksia elintarvikealalle. Suurenevat annokset johtavat väistämättä turhien kalorien saantiin.
- Lasten lihavuuteen ei liitetä mielikuvaa terveyshaitasta, koska uhka ei ole välitön. Nuoria aikuisia tyypin 2 diabeetikkojakin on toistaiseksi vähän verrattuna tyypin 1 diabetesta sairastaviin. Vanhempia pitää herätellä näkemään tilanteen vakavuus.
