• Risto P. Roine
  • Marina Kinnunen
  • Leena-Maija Aaltonen

Potilasturvallisuustyö vaikuttaa – ja ei vaikuta?

Kuvituskuva 1

Risto P. Roine

LKT, professori

Itä-Suomen yliopisto

Kuvituskuva 2

Marina Kinnunen

vt. sairaanhoitopiirin johtaja ja sote-muutosjohtaja

Vaasan sairaanhoitopiiri

Kuvituskuva 3

Leena-Maija Aaltonen
dosentti, osastonylilääkäri
HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

     

Vuonna 2000 julkaistussa To Err is Human -raportissa Yhdysvalloissa arvioitiin lähes 100 000 ihmisen kuolevan vuosittain potilasvahinkojen seurauksena (11 Kohn LT, Corrigan JM, Donaldson MS, toim. To Err is Human: Building a safer health system. Institute of Medicine (IOM). Washington, D.C: National Academy Press 2000.). Raportti johti laajoihin potilasturvallisuuskampanjoihin ja moniin yksittäisiin toimiin tilanteen parantamiseksi. Oletusarvona tuolloin oli, että huomion kiinnittäminen ongelmaan ja yksittäisten ongelmakohtien ratkaiseminen johtavat nopeasti merkittävään haittojen vähenemiseen. Totuus ei kuitenkaan ole niin ruusuinen.

Pari vuotta sitten julkaistu, 15 vuoden kehitystä tarkasteleva raportti toteaa, että joillakin potilasturvallisuuden osa-alueilla on edistytty, mutta kokonaistulos ei ole vastannut odotuksia (22 National Patient Safety Foundation. Free from harm: Accelerating patient safety improvement fifteen years after To Err is Human. www.npsf.or). Esimerkiksi infektioiden torjunnassa on saatu tuloksia (33 Centers for Disease Control and Prevention. Healthcare-associated infections (HAI) progress report. https://www.cdc.gov/hai/surveillance/progress-report/index.html.) ja leikkaussalien tarkistuslistat vähentävät leikkauksiin liittyviä komplikaatioita ja kuolemia (44 Bergs J, Hellings J, Cleemput I ym. Systematic review and meta-analysis of the effect of the World Health Organization surgical safety checklist on postoperative complications. Br J Surg 2014;101:150–8.). Vapaaehtoinen raportointi kattaa kuitenkin yhä vain pienen osan vaaratapahtumista, eikä vahinkojen perkaaminen aina johda oppimiseen koko organisaation laajuudessa.

Vapaaehtoinen raportointi kattaa yhä vain pienen osan vaaratapahtumista.

Miksi estettävissä olevia haittatapahtumia tapahtuu edelleen liikaa? Yksi selitys on, ettei potilasturvallisuuteen vieläkään kaikkialla suhtauduta vakavasti. Kuinka monen sairaanhoitopiirin hallitus Suomessa voi empimättä sanoa, että potilasturvallisuuden parantaminen on hallitustyön keskeinen tavoite? Entä miten potilasturvallisuus on ollut esillä sote-uudistuksessa? Uudistuksen perusteluissa viitataan potilasturvallisuuteen ja laatuun, mutta harvalukuinen on se joukko, joka on julkisesti ollut huolissaan potilasturvallisuudesta järjestelmien myllerryksessä. Valinnanvapaus tuntuu olevan tärkeämpää kuin se, kuinka turvallista hoitoa valinnoilla saadaan.

Parin vuoden takainen seurantaportti (22 National Patient Safety Foundation. Free from harm: Accelerating patient safety improvement fifteen years after To Err is Human. www.npsf.or) antaa potilasturvallisuuden jatkuvan kehittymisen varmistamiseksi monta suositusta. Näitä ovat muun muassa johdon vastuunoton korostaminen, yhteisistä seurantamittareista sopiminen sekä keskitetty ja koordinoitu seuranta. Muita tärkeitä asioita ovat potilasturvallisuustutkimuksen riittävä resursointi, huomion siirtäminen yksittäisistä hoitotapahtumista koko hoitoketjuun ja potilaiden osallistaminen potilasturvallisuustyöhön.

Valtioneuvoston hyväksymä potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia vuosille 2017–2021 antaa hyvän pohjan potilasturvallisuustyölle. Sen sanoma ei kuitenkaan saa jäädä juhlapuheiden tasolle, vaan tarvitaan aktiivisia, riittävästi resursoituja toimijoita. Kattava tieto haittatapahtumien määrästä ja niiden torjuntatoimenpiteiden seurauksena tapahtuvista muutoksista auttaisi alkuun. Tutkimustyöhön panostamalla emme olisi enää vain muiden maiden tietojen varassa.

Potilasturvallisuus on koko terveydenhuollon yhteinen asia, sitä ei voi delegoida vain yhden potilasturvallisuusvastaavan vastuulle. Haittatapahtumia ei koskaan saada täysin loppumaan, mutta niiden aiheuttamia vahinkoja voidaan rajoittaa suojarakenteilla ja järjestelmällisillä toimintatavoilla. Toiminnan tulee kuitenkin olla ohjattua ja jatkuvaa, ja se vaatii kaikkien asianomaisten, myös potilaiden, osallistumista. Suomeen tarvitaan valtakunnan tason potilasturvallisuustoimija koordinoimaan tutkimusta ja kehitystä ja keräämään tietoa potilasturvallisuustilanteesta.

Lisää aiheesta

Yle: Anestesialääkärille vaaditaan rangaistusta kuolemantuottamuksesta
Ammatillisen kehittymisen seurantaan on jo välineet
Parasta ennen – osaamista on päivitettävä

Kirjoittajat
Risto P. Roine
LKT, professori
Itä-Suomen yliopisto
Marina Kinnunen
vt. sairaanhoitopiirin johtaja ja sote-muutosjohtaja
Vaasan sairaanhoitopiiri
Leena-Maija Aaltonen
dosentti, osastonylilääkäri
HYKS, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Sidonnaisuudet

Risto P. Roine, Marina Kinnunen: Ei sidonnaisuuksia.

Leena-Maija Aaltonen: Asiantuntijapalkkiot (Potilasvakuutusyhdistys, Valvira).

Kirjallisuutta
1
Kohn LT, Corrigan JM, Donaldson MS, toim. To Err is Human: Building a safer health system. Institute of Medicine (IOM). Washington, D.C: National Academy Press 2000.
2
National Patient Safety Foundation. Free from harm: Accelerating patient safety improvement fifteen years after To Err is Human. www.npsf.or
3
Centers for Disease Control and Prevention. Healthcare-associated infections (HAI) progress report. https://www.cdc.gov/hai/surveillance/progress-report/index.html.
4
Bergs J, Hellings J, Cleemput I ym. Systematic review and meta-analysis of the effect of the World Health Organization surgical safety checklist on postoperative complications. Br J Surg 2014;101:150–8.

Lisää aiheesta

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vieremällä mietitään, vähenevätkö työpaikat

Ylä-Savossa sote on puhuttanut, kertoo lääkäri Martti Suhonen.

Ajassa
Keskittäminen tökkii idässä ja pohjoisessa

KYS:n sairaalanjohtaja Heikki Miettinen harmittelee, että sairaalat ovat joutuneet vastakkain lakimuutosten takia.

Ajassa
Vieremällä mietitään, vähenevätkö työpaikat

Ylä-Savossa sote on puhuttanut, kertoo lääkäri Martti Suhonen.

Kolumni
Ihan kaikki ei ole itsestä kiinni

Tiina Raevaara kirjoittaa vapaasta tahdosta ja elintavoista.

Työssä
Esimerkit paljastavat päivystyksen raskaan arjen

Toisinaan korjattavaa on myös palvelukulttuurissa tai asenteessa, kirjoittaa Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Eija Vaula.

Pääkirjoitus
Parantaja, paranna itsesi

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kirjoittaa lääkärin jaksamisesta ja työhyvinvoinnista.

Liitossa
Lääketieteen kehitys pakottaa priorisoimaan

Lääkäriliiton hallituksen jäsen Joonas Rautavaara patistaa tekemään kansallisia linjauksia priorisoinnista.

Tieteessä
Miten kuolemansyyn selvitystapa valitaan?

Jokaisesta kuolemantapauksesta täytyy tehdä laissa määritelty kuolemansyynselvitys.