Vastenmielinen ulkomainen omistaja

Maan tavaksi on tullut paheksua ulkomaista omistajaa, joka ostaa osan suomalaista terveydenhuoltoa. Ostaja saa kaupan päälle annoksen huonoa mainetta jo ennen kuin on ennättänyt tehdä käytännössä mitään.

Hannu Ollikainen

Milloin eteiskorvake tai avoin soikea aukko kannattaa sulkea katetrilla?

Eteisvärinä aiheuttaa joka kuudennen aivoinfarktin. Sen aiheuttamista aivohalvauksista suurin osa aiheutuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneiden hyytymien embolisaatiosta. Antikoagulaatio estää tehokkaasti eteisvärinän aiheuttamat aivohalvaukset, mutta tehokas antikoagulaatio aiheuttaa osalle potilaista vakavia vuotokomplikaatioita, jotka johtavat hoidon keskeytykseen.

Antti Saraste, Heikki Ukkonen, Juhani Airaksinen

Potilas sote-uudistuksen keskiöön

Sote-uudistus on tarpeen, jotta väestölle voidaan turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudistuksen on tapahduttava sosiaali- ja terveydenhuollon etiikan hengessä.

Mari Kangasniemi, Kirsi Sillanpää, Milja Louhela, Alpo Heikkinen, Mervi Kattelus, Ritva Halila

Vedenlaadulla yhteys kilpirauhasen vajaatoimintaan?

Kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyreoosia ja erityisesti sen hoitoa levotyroksiinilla (T4) on käsitelty viime aikoina julkisuudessa. Hypotyreoosi on ilmeisesti hitaasti kehittyvä sairaus ja yli 80-prosenttisesti autoimmuunityreoidiitin aiheuttama (1). Autoimmuunityreoidiitti kehittyy hitaasti, ja välillä taudinkulussa voi esiintyä hiljaisempia jaksoja ja jopa lievää hypertyreoosia.

Seppo K. Junnila

Lähipalvelujen toimivuus epäilyttää

Suomen Akuuttilääketieteen yhdistyksen hallituksen jäsenet käsittelivät keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 47/2014 (1) kiireellisyysluokitteluun keskittynyttä haastatteluani, joka julkaistiin Lääkärilehdessä 45/2014 (2). Kiireellisyysluokitusten epäyhtenäiseen ja tutkimukseen perustumattomaan käyttöön Suomessa heillä ei ollut kantaa, vaikka aluehallintovirasto on ollut huolissaan juuri erikoissairaanhoidon päivystysten triagesta (3). Jaan yhteisen käsityksen heidän kanssaan siitä, että päivystyksen tarkoitus on hoitaa kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat.

Jarmo Kantonen

Lääkäriä ohjaavat myös sisäiset sidonnaisuudet

Olemme viime vuosina vaatineet hoitosuositusten laatijoita, julkaisijoita ja puhujia kertomaan yhteytensä teollisuuteen ja muihin tahoihin. Läpinäkyvyydellä toivomme säilyttävämme ammattikuntamme arvostuksen ja kansalaisten luottamuksen. Vähemmän olemme miettineet muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hoitosuosituksiimme. Tunnistammeko mielensisäisiä sidonnaisuuksiamme?

Päivi Hietanen

Huimaus haastaa lääkärin ja terveydenhuollon

Huimaus on yleinen oire, väestötutkimusten mukaan sen kumulatiivinen esiintyvyys on noin 30 % työikäisillä (1). Ikähuimaus on vielä yleisempää: sitä esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja jo lähes 70 %:lla yli 85-vuotiaista laitosasukkaista (2,3). Kyseessä on siis merkittävä oirekenttä, ja jälkiseuraamuksineen sen tutkiminen ja hoito edellyttävät merkittäviä resursseja. Usein huimauksen syy on ilmeinen, eikä kalliita jatkotutkimuksia tarvita. Huimauspotilaiden päivystysluonteiseen kuvantamiseen on Yhdysvalloissa arvioitu kuluvan vuosittain lähes neljä miljardia dollaria (4). Kustannukset Suomen terveydenhuoltojärjestelmälle eivät ole tiedossa, mutta epäilemättä ne ovat myös suuret.

Ilmari Pyykkö, Valtteri Kaasinen, Antti Mäkitie

Kiireellisyysluokittelun on tunnistettava kriittisesti sairaat

Päivystysylilääkäri Jarmo Kantonen toivoi näyttöön perustuvaa triagea päivystyksiin haastattelussa Lääkärilehdessä 45/2014 (1). Päivystystoiminnan laatu on saanut enenevästi huomiota viime vuosina (2-6). Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja määritellä sekä omien että ulkoistettujen päivystysten laatua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Veli-Pekka Harjola, Heikki Janhunen, Susanna Wilén, Ari Palomäki, Jari Nyrhilä, Liisa Kokkonen, Marian Ahlskog-Karhu, Jukka Vaahersalo, Eero Rahiala

Käypä hoito ei unohda skitsofreniapotilaiden tarpeita

Professorit Jukka Aaltonen ja Yrjö O. Alanen käsittelivät Lääkärilehdessä 44/2014 (1) skitsofrenian hoitoa ja kritisoivat Käypä hoito -suositusta (2).

Raimo K. R. Salokangas

TBE-taudin komplikaatiot ehkä oletettua yleisempiä

Puutiaisaivokuumerokotteen (TBE) tarpeellisuudesta keskustellaan aika ajoin (1). Rokotetarpeen määrittäminen ei kuitenkaan ole kovin yksiselitteistä. TBE-virusta esiintyy paikallisesti, ja riskialueilla - kuten Ahvenanmaalla - vain 1-2 % puutiaisista kantaa virusta. Puutiaisten kokonaismäärä ja ihmisten oma käyttäytyminen luonnossa vaikuttavat kuitenkin tartuntariskiin ja lisäksi ihmisten riskinsietokyky vaihtelee. Itävallassa taudin ilmaantuvuus ennen rokotusten aloittamista oli noin 8 tapausta / 100 000 asukasta, eli monin verroin vähemmän kuin Ahvenanmaalla. Kuitenkaan TBE-asiantuntijoiden mukaan Itävaltaan ei pitäisi matkustaa ilman rokotusta (2). TBE-virusta esiintyy Ahvenanmaan ja Turun saariston lisäksi endeemisenä Baltian maissa ja Tukholman saaristossa.

Jukka Vakkila

Johtuvatko unilääkkeisiin liitetyt haitat vain unilääkkeistä?

Muistin ja älyllisten kykyjen on havaittu heikentyvän nopeammin niillä, jotka käyttivät unilääkkeitä tai rauhoittavia lääkkeitä verrattuna niitä käyttämättömiin, toteaa LT Juha Puustinen tuoreessa väitöskirjassaan (1). Tiedotusvälineissä äskettäin laajasti esillä olleessa asiantuntijan lausunnossa tämä riski tulkittiin syy-seuraussuhteeksi.

Timo Töysä

Suojaa potilasta ottamalla influenssarokote

Sekä väestölle että terveydenhuoltohenkilökunnalle annetaan parhaillaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosittelemia kausi-influenssarokotuksia. Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön rokottamisessa influenssaa vastaan on kolme tärkeää näkökohtaa: potilasturvallisuus, työnantajan vastuu työntekijöiden työturvallisuudesta ja -terveydestä sekä rokotettavan itsensä ja hänen lähipiirinsä saama merkittävä suoja.

Tuula Rajaniemi

Raskausajan lihavuus ja diabetes ennustavat äidin ja lapsen terveysongelmia

Täydellisessä maailmassa naiset tulisivat raskaaksi normaalipainoisina ja välttäisivät liiallista painonnousua raskausaikana, etenkin jos ylipainoon on taipumusta. Todellisuudessa odottavan äidin lihavuus ja siihen usein liittyvä raskausdiabetes yleistyvät koko ajan. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2013 synnyttäjistä 13 % oli lihavia ja 15 % sairasti raskausdiabetesta; vuonna 2006 raskausdiabetesta sairasti vain 8,5 % synnyttäjistä.

Ulla Ekblad

Ehkäise painehaavojen syntyminen

Painehaavoja syntyy akuutin sairastumisen yhteydessä ja liikkumisen rajoittuessa ja valtaosa niistä olisi estettävissä (1,2). Kuitenkin tuoreessa suomalaisessa selvityksessä painehaavoja esiintyi akuuttihoitopotilaista 13 %:lla, pitkäaikaishoidossa 16,5 %:lla potilaista ja tehostetussa kotihoidossa 22,5 %:lla (3). Lisäksi painehaavoista 60 % oli havaitsematta ennen selvityksessä tehtyä tarkastusta.

Esa Soppi

Työterveyshuollon vaikuttavuudesta

Työterveyden professori Kari Reijula nostaa esille pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 41/2014 monia tärkeitä asioita työterveyshuollon terveystarkastuksista (1). Useimmista asioista on helppo olla samaa mieltä. Rohkenen kuitenkin olla eri mieltä siitä, että "työterveyshuollon terveystarkastukset ovat lähes aina suunnattuja tarkastuksia".

Antti Metso

Työterveyshuollon painopiste on preventiossa

Kiitän kollega Antti Metsoa kommenteista kirjoitukseeni (1). Metson kritiikki kohdistuu ikäperusteisiin suuntaamattomiin terveystarkastuksiin, tarpeettomiin tutkimuksiin, hoitajan ja lääkärin työnjaon ongelmiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Metson kriittisyys on monessa kohdassa perusteltua.

Kari Reijula

Joka neljäs Kelan kuntoutuja on TULE-potilas

LT Jari Ylinen ja TtT Riku Nikander käsittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 39/2014 kuntoutusta (1). Pääkirjoituksessa todetaan, että TULE-potilaiden osuus Kelan kuntoutettavista olisi alle 10 %. TULE-potilaiden osuus on kuitenkin noin 28 % kaikista kuntoutujista.

Tiina Huusko

Kuntoutuksen järjestämiseen liittyy monikanavaisesta rahoituksesta johtuvia ongelmia

Kiitämme Tiina Huuskoa pääkirjoitukseemme (1) esitetyistä tilastotarkennuksista.

Jari Ylinen, Riku Nikander

Politiikkaan tarvitaan näyttöön perustuvaa tietoa

Käräjäsaleja lukuun ottamatta yhteiskunnan päätöksenteossa ei ole juurikaan kyselty näytön perään. Lääketiede aloitti uuden ajattelutavan, jonka mukaan hoidon on perustuttava luotettavaan tutkimustietoon sen tehosta ja turvallisuudesta. Näyttöön perustuva lääketiede on globalisoitunut ja saanut jäljittelijöitä koulutus- ja sosiaalipolitiikan, ympäristönsuojelun, jopa liikkeenjohdon alalla.

Kari Raivio

Engagement Counts

As in most democratic processes, two factors count: voting and engagement. For the World Medical Association (WMA), the latter is of utmost importance. In seeking solutions for better health and improvements in health care, it is ideas that determine the momentum. For a long time, there was a perception that the WMA was an organization of rich countries. A ridged dues structure did not allow even large medical associations to gain a substantial number of votes because they could not financially afford them. This was changed some years ago, and today a tiered dues structure based on the World Bank classification of a member country’s per capita income allows medical associations from resource poor countries to enjoy real representation in the WMA.

Otmar Kloiber