Milloin tarvitaan hengitystievirusten pikadiagnostiikkaa?

Hengitystieinfektiot ovat tavallisimpia lasten ja aikuisten päivystyskäyntien ja sairaalahoidon syitä. Virusinfektioiden erottaminen bakteeri-infektioista sekä eri virusinfektioiden erottaminen toisistaan on vaikeaa, ja mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä huonommin onnistuu influenssan tunnistaminen kliinisen taudinkuvan perusteella (1). Antibiootteja käytetään usein turhaan. Olisiko viruksen nopea osoittaminen vastaanoton aikana tehtävällä testillä ratkaisu näihin ongelmiin?

Ville Peltola

Monisairaan potilaan lääkehoidon arviointi vaatii vahvaa osaamista

Kaiken lääkehoidon perusta on, että hoidolle on aihe, hoito vaikuttaa sairauteen tai oireeseen suotuisasti ja hoidosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittavaikutuksia. Tässä numerossa käsitellään käytännönläheisesti vanhusten lääkehoidon keventämistä (1) (s. 634-8), lääkkeiden annostelua munuaisten vajaatoiminnassa (2) (s. 628-33) ja lääkkeiden väärinkäyttöä (3) (s. 624-7).

Leo Niskanen

Enemmän syvällisyyttä vuorovaikutustaitojen harjoitteluun

Lääkärilehdessä 6/2014 käsiteltiin vuorovaikutustaitojen harjoittelua medisiinarien opetuksessa. Sekä FT Jonna Koposen ym. alkuperäistutkimuksessa (s. 3387-93) (1) että Ajassa-sivuilla julkaistussa haastattelussa (s. 374-6) (2) kuvattuja opetusmenetelmiä olivat työpajateatteri, simuloidut potilaat ja roolipelit.

Anu Raevuori

Vuorovaikutuskoulutus ja lääkärin työn haasteet

LT Anu Raevuori tarttui tärkeisiin lääkärin vuorovaikutustaitojen oppimista koskeviin haasteisiin kommentoidessaan artikkeliamme (1). Olemme samaa mieltä, että lääketieteen opiskelijoiden on tärkeää oppia kohtaamaan potilaan erilaisia tunnetiloja sekä käsittelemään omia tunteitaan rakentavasti. Tämä on nykyisin yksi vuorovaikutusopintojen keskeinen tavoite. Potilaan tunnetilojen kohtaamista harjoitellaan näyttelijäpotilaiden kanssa, jolloin harjoittelusta ei aiheudu potilaille haittaa. Vuorovaikutusopinnoissa käsitellään myös aitojen potilastilanteiden herättämiä tunteita.

Jonna Koponen, Eeva Pyörälä

Muistot elävät mielessä ja kehossa

Pikkulapsena sairastettu sarkooma jätti Sirkku Suontausta-Kyläinpäälle muistiin voimakkaita tunteita, vaikkei niille ollut sanoja. Traumamuistojen työstäminen on ollut pitkä prosessi, joka on tuonut myös paljon hyvää lääkärintyöhön.

Ulla Toikkanen

Aikuisten hammashoito kangertelee yhä

Aikuisten hammashoidon lopettaminen terveyskeskuksissa on nostettu esille varteenotettavana säästökohteena valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa. Tämä tapahtuu nyt, kun ennen vuotta 1956 syntyneet ovat olleet terveyskeskushammashoidon piirissä vasta noin 10 vuotta. Lasten ja nuorten priorisointi oli poliittisesti puolustettavissa 50 vuotta sitten. Nyt hammashoidon saajat tulisi priorisoida hoidon tarpeen ja hyödyn näkökulmasta, kuten muussakin terveydenhoidossa.

Eeva Widström

Oireita viljoista ilman keliakiaa - mitä gluteeniherkkyydestä tiedetään?

Kirjallisuudesta löytyy jo 1978 lähtien tapausselostuksia ja pieniä avoimia tutkimuksia potilaista, joilla esiintyy normaalin gluteenipitoisen ruokavalion aikana keliakialle tyypillisiä vatsavaivoja ja muita oireita, vaikka ohutsuolen suolinukka on normaali ja keliakiaserologia negatiivinen (1). Useimmiten ei löydy myöskään viitteitä IgE-välitteisestä ruoka-allergiasta. Gluteenittomalla ruokavaliolla oireet helpottavat, mutta potilas jää tavallaan ilman diagnoosia.

Katri Kaukinen, Pekka Collin

AUDIT-kyselyn lyhytversio käy alkoholin ongelmakäyttäjän tunnistamiseen

Runsasta alkoholinkulutusta pidetään Suomessa yhtenä suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. Alkoholinkäytön suoriin ja epäsuoriin terveyshaittoihin, kuten maksakirroosiin, alkoholimyrkytykseen ja tapaturmiin, kuolee vuosittain noin 3 000-4 500 ihmistä. Tämän lisäksi päihdetyöstä koituu mittavia hoitoon ja kontrolliin liittyviä kustannuksia (1). Alkoholin ongelmakäyttöön onkin aiheellista puuttua ennen vakavampien päihdeongelmien syntymistä.

Tomi Bergström, Kirsi Honkalampi, Ilpo Kuhlman, Pirjo Saarinen

Iatrogeenispainotteista työkyvyttömyyttä?

Lääkärilehdessä 4/2014 (s. 197) käsiteltiin STM:n ohjausryhmän suositusta vakuutuspäätösten läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Jutussa todettiin, että työkyvyttömyyseläkepäätöksen perusteita on jatkossa tarkoitus avata hakijalle ja hoitavalle lääkärille, ja että tämä on tärkeää silloin kun kyseessä on negatiivinen päätös.

Markku Hakala

Huomioidaanko hyvin toteutuva varfariinihoito?

Eteisvärinän antikoagulaatiohoidosta on keskusteltu Lääkärilehdessä vilkkaasti. Lääkemainosten mukaan uuden polven antikoagulaatiohoidot ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin varfariinihoito ja vuotojakin on vähemmän. Näinhän myös kansainväliset isot tutkimukset kertovat. Mutta julkaistuista tutkimuksista selviää myös, että lääkkeitä on verrattu huonolaatuiseen varfariinihoitoon. Rivaroksabaania koskevassa tutkimuksessa (ROCKET-AF) varfariinilla hoidettujen potilaiden keskimääräinen TTR-arvo (aika, jonka potilaan INR-arvot ovat hoitoalueella) on ollut 55 %, dabigatraania tutkittaessa (RE-LY) 64 % ja apiksabaania tutkittaessa (ARISTOTLE) 66 %. Onko tehty vertailevaa tutkimusta erittäin hyvin toteutuvan (yli 80 % INR-mittauksista on hoitotasolla (INR 2-3)) varfariinihoidon kanssa? Itse en ainakaan tällaista ole nähnyt.

Hannu Hynninen

Yksinkertaista röntgenkuvausta ei ole

Kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa kolumnissaan Lääkärilehdessä 3/2014 (s. 178) ehdottaneensa taannoin röntgenlaitteita syrjässä oleviin terveyskeskuksiin. Hän totesi, että henkilökunta maksaa, laite ei, ja että suurin osa kuvauksista on niin yksinkertaisia, että ne osataan tehdä paikanpäällä ja analysoida kuva toisaalla. Miten kukaan voi vaarantaa potilasturvallisuutta ja potilaan oikeutta tasa-arvoiseen ja hyvään hoitoon edes ajatuksen tasolla ajattelemalla näin?

Päivi Wood

Defibrillaattorin pitäisi olla pakollinen lentokoneissa

Luin mielenkiinnolla hätätilanteita lentokoneessa käsitelleen Ajassa-sivujen jutun Lääkärilehdestä 3/2014 (s. 114-6). Toisin kuin Yhdysvalloissa, puoliautomaattiset defibrillaattorit (AED) eivät kuulu Euroopan unionissa pakollisina matkustajalentokoneiden kalustoon. Lentomatkustajien asema ei ole yhdenvertainen, sillä osa lentoyhtiöistä on ottanut defibrillaattorit vapaaehtoisesti käyttöön lentokoneissaan, osa ei. Myös hätälääkintäpakkauksen pakollinen sisältö on vaatimaton ja erot lentoyhtiöiden välillä suuria löysien säädösten vuoksi.

Juha Richter

Kliininen johtajuus voi säästää säästöiltä

Tuottavuus on päivän sana julkisessa terveydenhuollossa. Ei taida olla yhtään kuntaa tai sairaanhoitopiiriä ilman niin kutsuttua tuottavuusohjelmaa. Ohjelmien pääpaino näyttää olevan henkilöstön vähentämisessä ja talousarvion kokonaissumman pienentämisessä. Kun annetut aikataulut vielä ovat äärimmäisen kireitä, toimenpiteet ovat usein äkkivääriä jarrutus- ja leikkaustemppuja: lomautuksia, talkoovapaita, sulkuja ja paniikkiulkoistuksia.

Kati Myllymäki

Aivovammojen diagnostiikka on kehittymässä

Aivovammojen jälkitilojen diagnostiikassa magneettikuvauksella on keskeinen osuus. Tekniikan kehityksestä huolimatta tavanomainen kuvaus ei aina riitä merkittävien aivovammamuutosten, erityisesti diffuusin aksonivaurion, osoittamiseen (1,2). Vaikka 3 teslan laitteet ja ns. suskeptibiliteettikuvaus ovat parantaneet verenvuodon jälkien havaitsemista, varsinkaan lievien ja keskivaikeiden vammojen jälkitiloissa suurella osalla oireisista potilaista ei näitä muutoksia näy. Lisäksi diffuusin aksonivaurion osoittaminen muiden magneettikuvauslöydösten perusteella (pienet valkean aineen T2-signaalivoimistumat tai aivokudoksen atrofia) jää käytännössä usein epävarmaksi.

Timo Kurki, Olli Tenovuo

Suomi seuratkoon Ruotsia ja Norjaa reseptiasiassa!

Sosiaali- ja terveysministeriön Pekka Järvisen mukaan "Jos tietokonetta tai älypuhelinta ei ole, ei voi määrätä lääkettä" enää 1.1.2016 jälkeen (Lääkärilehti 7.2.2014). Mikä meteli nousisikaan, jos VR ilmoittaisi, että vuonna 2016 ei enää asemalta ostettu paperinen junalippu kelpaa, vaan se pitää ostaa netistä tai muuten jäät asemalle. Hallituksen omaperäinen esitys on nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Hannu Vierola

Oikaisu: Kaikki kipua hoitavat tarvitsevat säännöllistä koulutusta

Tällä palstalla numerossa 5/2014 (s. 297) julkaistussa kirjoituksessa "Kaikki kipua hoitavat tarvitsevat säännöllistä koulutusta" oli toimituksessa syntynyt virhe. Kirjoituksessa todettiin virheellisesti, että "Ajoittain törmää kroonisesta kivusta kärsivään potilaaseen, jolla on samanaikaisesti käytössä kaksi pitkävaikutteista vahvaa opioidia, toinen näistä nopea- ja lyhytvaikutteinen." Opioideja oli kuitenkin käytössä kaikkiaan kolme, ja tarkoitus oli todeta, että ajoittain törmää kroonisesta kivusta kärsivään potilaaseen, jolla on käytössä kaksi pitkävaikutteista vahvaa ja vielä nopea-lyhytvaikutteinen vahva opioidi."

Ari Matila

Lääkärin pitää olla tyhmä tai viisas

Sairautensa hyvin tuntevat potilaat odottavat lääkäreiltä lisää tietoa, mutta myös ääritarkkaa selostusta omasta tilastaan, arvioi toimittaja Markku Peltonen.

Markku Peltonen

Tiedonkulun katkos leikkauspotilaan lääkehoidossa

Vaikeasta tulehduksesta kärsivän leikkauspotilaan antibioottihoidon keskeytyminen yli vuorokaudeksi aiheutti kohtalaiseksi luokitellun vaaratapahtuman.

Vakuutuslääketieteen kipupisteet

Miten vakuutuslääkäri osaa papereiden perusteella arvioida hakijan oikeuden vakuutusetuuteen paremmin kuin potilaan nähnyt hoitava lääkäri? Tähän ikiaikaiseen kysymykseen pelkistyy suuren yleisön ja usein myös median epäluulo vakuutuslääketiedettä kohtaan. Toivoa sopii, että lääkärikunta tietää asian paremmin. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon asettaman, vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistio kuvaa järjestelmän kipukohtia ja ehdottaa varsin laaja-alaista toimenpideohjelmaa erityisesti läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi (1).

Sakari Tola

Lääkärit ja haittatapahtumien torjunta

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ilmestyneet tutkimukset paljastivat, että työ terveydenhuollossa sisältää suuren riskin tehdä virheitä. Arkkiatri Risto Pelkonen oli ensimmäisiä Suomessa, jotka vuonna 2003 kiinnittivät huomiota potilashoitoon liittyvien virheiden systemaattiseen torjuntaan kirjoituksessaan Viisas oppii virheistä (1).

Pertti Mustajoki