Geenidiagnostiikka muuttaa perusajattelua syöpätautien hoidossa

Onkologin hoitopäätökset perustuvat yhä enemmän geenidiagnostiikkaan. Monen kiinteän kasvaimen lääkehoidon valintaan vaikuttaa geenimuutos joko tehon edellytyksenä tai tehottomuutta ennustaen. Esimerkiksi rintasyövän hoidossa Her2-geenin monistuma on peruste trastutsumabin käytölle (1). Keuhkosyövässä epidermaalisen kasvutekijäreseptorin (EGFR) aktivoiva mutaatio on aihe gefitinibin ja erlotinibin (2,3) ja ALK-geenin uudelleenjärjestyminen kritsonibin käytölle (4). Suolistosyövässä taas Ras-mutaation puuttuessa (Kras- ja nRas-negatiivisuus) harkitaan setuksimabia ja panitumabia (5). Melanooman BRAF-mutaatio on aihe arvioida vemurafenibin käytön mahdollisuutta (6).

Antti Jekunen

Open access -julkaisujen toiminta hämmentää

Lääkärilehdessä 34/2013 (s. 2026-8) käsiteltiin Ajassa-sivuilla open access -julkaisuja, joita on syntynyt kuin sieniä sateella eri puolille maailmaa, eniten ilmeisesti Itä-Aasiaan ja Australiaan. Lehdet ilmoittavat olevansa peer review -julkaisuja. Mahdollisesti valtaosa näistä on enemmän tai vähemmän huijariasialla.

Martti Vastamäki

Valelääkäreistä oppia oikeusjärjestelmällemme

Valelääkärikaksikon jäljiltä on jaettu ensimmäiset tuomiot. Kolme Valviran virkamiestä sai tuomion tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Se antaa kuvan, että tuomitut olisivat aktiivisesti, mahdollisesti omaa hyötyä tavoitellen, edistäneet valelääkäriyttä Suomessa. Tässä tapauksessa rikoksesta tuomitut eivät ole pyrkineet oman edun tavoitteluun. Huolimattomuutta on saattanut olla, mutta tuskin sentään tahallisuutta.

Heikki Pälve

Optikot eivät voi ottaa lääkärin tehtäviä

Optikot haluavat laajentaa toimenkuvaansa, kun kilpailu kiristyy silmälasikaupassa. Koska silmälasien määräämisestä ja myynnistä ei enää synny kasvua, sitä yritetään etsiä muualta.

Timo Tervo, Paula Summanen, Eija Vesti, Petri Tommila

Kuulo - aisti vailla arvostusta

Joitain asioita ymmärtää arvostaa vasta, kun niistä joutuu luopumaan - hyvä esimerkki tästä on kuulo. Normaaliin kuuloon ei kiinnitä edes huomiota ja sen suojelukin tuntuu toissijaiselta. Silti kuulo on toimintakykymme peruspilareita. Elämme tieto- ja viestintäyhteiskunnassa, jossa puheviestien vastaanottaminen on keskeinen menestystekijä. Kuulo on kuitenkin uhattuna ja vaatii suojelutoimia. Kuulon heikentymistä ei usein itse huomaa. Kuulonseulonnat ja neuvonta ovat keskeisiä kuulovikojen ehkäisyssä.

Miikka Peltomaa, Samuli Hannula, Vappu Levander, Elina Mäki-Torkko, Sarita Saine, Martti Sorri

Elämä ei lopu muistisairauden diagnoosiin

Muistiliiton kyselytutkimuksen mukaan ensimmäinen vuosi muistisairauden kanssa vaatii sopeutumista, muttei estä elämän jatkumista omannäköisenä. Monet kokivat iloa ja toiveikkuutta, joskin omaiset selvemmin myös huolestuneisuutta.

Kati Juva, Henna Nikumaa

Valinnanvapaus potilaan näkökulmasta

Potilaiden oikeus valita hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa laajenee koko maan kattavaksi vuonna 2014. Voidakseen tehdä valintoja kansalaisten tulee saada tasapuolista tietoa palvelujen sisällöstä, laadusta ja saatavuudesta. Valtakunnallisesti yhtenäisen vertailutiedon keruulla ja julkistamisella on siis jo kiire.

Pia Maria Jonsson, Martti Virtanen

Mielenterveyskuntoutuja on oman itsensä asiantuntija

Lääkitykseen liittyvät asiat jätän lääkärikunnan huoleksi, mutta muissa asioissa olisi ystävällistä kysyä omaa mielipidettäni, kertoo nimettömänä pysyttelevä kaksoisdiagnoosipotilas.

Kirjoitus Julkaistaan Nimettömänä

Hallintouskoa täytyy horjuttaa

Suomalainen luottaa lujasti hallintoon. Tähän on hyvät historialliset perusteet. Pätevä ja riippumaton virkamieskunta on merkinnyt turvaa sekä poliittista mielivaltaa vastaan että yhteiskunnallisten kriisien aikoina.

Hannu Ollikainen

Lihavuus laskuun

Suomalaisen aikuisväestön paino on noussut 1970-80-luvulta lähtien. Kymmenen viime vuoden aikana kehitys on tasaantunut, mutta liian korkealle tasolle. Miehistä yli 60 % ja naisista noin puolet on vähintään ylipainoisia ja viidesosa aikuisista on lihavia (1). Leikki-ikäisistä lapsista joka kymmenes ja kouluikäisistä joka viides on ylipainoinen (2).

Päivi Mäki, Kirsi Pietiläinen, Aila Rissanen

HYKS kehittää syömishäiriöiden varhaista hoitoa

Ylilääkäri Seppo Mäkinen otti Lääkärilehdessä 25-32/2013 (s. 1873) kantaa nuorten hoitoon HYKS psykiatrian syömishäiriöklinikalla. Hän esitti, että nuoria ja aikuisia hoitavalle osastolle ei synny nuorten kasvua ja kehitystä tukevaa nuorisokulttuuria ja yhteisöllisyyttä.

Klaus Ranta, Svetlana Oshukova, Jaana Suokas, Nina Lindberg, Sami Pirkola

Poukkoileva hintapolitiikka vaikeuttaa syöpäkivun hoitoa

Syöpäkivun hoidossa käytettäviä vahvoja opioideja ollaan säännöllisin väliajoin poistamassa Kela-korvausten piiristä hintaa koskevien erimielisyyksien takia. Kuolevien potilaiden kivunhoito ei aina ole helppoa. Meillä ei koskaan ole liikaa hyviä vaihtoehtoja. Olisi kohtuullista, että suomalaisille kipupotilaille tarjottaisiin edes samat vaihtoehdot kuin muille EU-kansalaisille.

Miten valinnanvapaus voidaan toteuttaa terveydenhuollossa

Valinnanvapausjärjestelmässä on syytä pyrkiä kansallisesti yhtenäisiin periaatteisiin, jotta kansalaisille taataan tasalaatuiset terveyspalvelut ja potilaat voivat turvallisesti valita haluamansa hoitopaikan. Valinnanvapautta koskevien säännösten tulee sopia yhteen myös potilaiden liikkuvuutta koskevan EU-direktiivin kanssa. Artikkelissa esitellään palvelujen järjestäjien ja tuottajien suhteessa ratkaistavia kysymyksiä.

Pia Maria Jonsson, Martti Virtanen

Terveydenhuollon kuntavankilassa

Reilu sata vuotta sitten Suomessa tehtiin suuri valinnanvapausuudistus: toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja yksikamarinen eduskunta, ensimmäisenä Euroopassa. Sen jälkeen tällä rintamalla onkin ollut hiljaisempaa. Meidät on koulutettu kuuliaisiksi hallintoalamaisiksi. Sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon sanoin: "Pohjoismaisessa perheessä Suomi kulkee aivan omaa latuaan."

Heikki Pärnänen

Suoliston mikrobiomi kiihdyttää ateroskleroosia

Kolesteroli ja muut tunnetut riskitekijät selittävät vain osan valtimoahtaumataudin synnystä. Elegantti sarja tutkimuksia on nyt paljastanut uuden yhteyden ravinnon koliinin, L-karnitiinin, suolistomikrobiomin ja ateroskleroosin kehittymisen välillä (1,2,3,4). Mm. lihasta ja kananmunista saatava lesitiini on pääasiallinen ravintoperäinen koliinin lähde. Lihasta saadaan myös L-karnitiinia, jossa on koliinia muistuttava rakenne.

Heikki Koistinen

Eettisiä ohjeita tarkastellaan jatkuvasti

Lääkärilehdessä 11/2013 käsiteltiin keväällä päivitettyjä lääketeollisuuden eettisiä ohjeita. Kuten kirjoituksessa todettiin, ohjeisiin ovat sitoutuneet ensisijaisesti Lääketeollisuus ry:n jäsenet. Jäsenyys ei kuitenkaan ole edellytys sitoutumiselle. Ohjeet nojautuvat lääkealaa säänteleviin lakeihin ja ovat käytännössä monilta osin näitä tiukemmat ja tarkemmat.

Laura Labart

Työnilon puolestapuhuja

Miksi toisille pienetkin työkyvyn rajoitteet tuntuvat muodostavan ylitsepääsemättömän esteen ja toiset ovat halukkaita jatkamaan työn tekemistä samankaltaisista sairauksista huolimatta? Näihin kysymyksiin LT Marjo Sinokki on etsinyt vastauksia.

Ulla Toikkanen

Euroopan muutokset heijastuvat Suomeen

Euroopan unionin potilasdirektiivi saatetaan Suomessa voimaan ensi vuoden alussa uudella lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Potilaan hakeutuessa hoitoon toiseen jäsenmaahan hänen kotimaansa järjestelmän tulee korvata hoitokustannukset vähintään sen suuruisina, kuin ne olisivat olleet kotimaassa. Korvauksen saaminen edellyttää, että hoito kuuluu kotimaan lakisääteisen terveydenhuollon piiriin.

Raija Niemelä

Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin on Suomessa EU:n huippua

Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin on kasvanut Suomessa nopeimmin Euroopan maista. WHO:n mukaan Suomessa kuolleisuus kroonisiin maksasairauksiin ja kirroosiin vuonna 2010 oli EU:n korkeimpia (kuvio 1). Esim. Ruotsiin verrattuna se oli lähes nelinkertainen ja alle 64-vuotiailla miehillä viisinkertainen.

Martti Färkkilä

HYKS pihtailee nuorten psykiatrisessa hoidossa

HYKS:in psykiatrian tulosyksikön yhdistettyä nuorten ja aikuisten syömishäiriöyksiköt 13-vuotias osastohoitoa tarvitseva laihuushäiriöstä kärsivä nuori hoidetaan samalla osastolla aikuisten kanssa. Aikaisemmin 13-18-vuotiaat hoidettiin omalla osastollaan, mikä mahdollisti nuorisokulttuurin ja nuorten oman yhteisön syntymisen osastolle.

Seppo Mäkinen