Fibromyalgia hypotyreoosin vaatteissa?

Monioireisen potilaan kilpirauhasarvot on syytä mitata herkästi. Subkliinisessäkin hypotyreoosissa kohonnut TPO-vasta-ainetaso viittaa autoimmuunitautiin ja tyroksiinihoidon aloituskynnys on matala. Aina tyroksiinihoito ei kuitenkaan näytä toimivan, vaikka kemiallinen eutyreoosi saavutetaan. Oireet eivät väisty ja potilaat ovat tyytymättömiä.

Risto Laitila

Malttia verenpaineen lääkehoitoon

Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus uusittiin syksyllä 2014. Aikaisempi verenpaineen lääkehoidon aloitusraja oli 160/100 (vastaanotolla) ja 155/95 (kotimittaukset). Nyt rajaa on laskettu reilusti ja se on 140/90 (kotimittaukset 135/85). Mielestäni näin suureen muutokseen ei ole perusteita.

Hannu Hynninen

Lääkekaapin virheansat

Samannäköiset lääkepullot ja pakkaukset ovat suuri riski turvalliselle lääkehoidolle.

Maria Kinnunen, Leena-Maija Aaltonen, Risto P. Roine, Pertti Mustajoki

Eteenpäin ei päästä ilman yhteistyötä

Eduskuntavaalien tulos oli odotetun kaltainen. Keskusta on vaalien ehdoton voittaja ja eduskunnan suurin puolue. Toinen suuri voittaja - suhteellisesti keskustaakin suurempi - oli vihreät. Molemmat päähallituspuolueet hävisivät, paikkamäärällä tarkastellen lähes yhtä paljon. Huomionarvoinen on kuitenkin perinteisen vasemmiston merkittävä tappio. Eduskuntapaikoilla mitattuna tulos on historiallisen huono. Nähtäväksi jää, vaikuttaako tämä mitenkään hallituksen kokoonpanoon.

Heikki Pärnänen

Samarbete är enda vägen framåt

Resultatet från riksdagsvalet var förväntat. Centern är valets obestridliga segrare och det största riksdagspartiet. Den andra stora segraren - relativt sett rentav större segrare än centern - är de gröna. Båda huvudregeringspartierna förlorade, i platser nästan lika mycket. Värt att beakta är dock den traditionella vänsterns betydande förlust. Mätt i riksdagsplatser var vänsterns resultat historiskt dåligt. Återstår att se om det har någon inverkan på regeringens sammansättning.

Heikki Pärnänen

Resistentit bakteerit pysäytettävä terveyskeskusten vuodeosastoilla

Resistenttejä mikrobeja kantavien ihmisten määrä kasvaa, eikä vain terveydenhuollon laitoksissa. Ihminen voi saada laajakirjoista beetalaktamaasia tuottavia (ESBL) enterobakteereja suolistoonsa myös ravinnon välityksellä (1). Karbapenemaasia (CPE) tuottavat enterobakteerit ovat jo merkittävä kliininen ongelma, koska niihin ei ole tehoavaa lääkettä. Terveydenhuollon keinoin näiden bakteerien tarttumista on vaikeaa estää. Kuka tahansa voi olla oireeton kantaja. Matkailu ja erityisesti sairaalahoito ulkomailla ovat ongelmamikrobitartunnan riskitekijöitä (1).

Maija Rummukainen

Psykoosilääkkeiden käytössä päivittämistä

Lääkärilehdessä 13/2015 julkaistiin professoreiden Esa Leinonen, Hannu Koponen ja Matti Isohanni katsaus psykoosien lääkehoidosta (1). Psykiatrian erityinen piirre on potilaan yksilöllisyyden korostuminen, lisäksi taudinkuvat ovat usein epätyypillisiä. Yllättävää yksilöllisyyttä havaitaan myös vasteissa lääkehoitoihin. Lääkehoitoja käsitellessään kolmen professorin katsaus ei ole niin tiukasti ajan tasalla kuin voisi toivoa.

Jyrki Joensuu

Suosituksilla on omat rajoituksensa

Kiitämme kollega Joensuuta kommenteista skitsofrenian lääkehoitoa käsittelevään katsaukseemme (1). Referoimme katsauksessa pari vuotta sitten päivitettyjä skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suosituksia, emme juuri esitä omia mielipiteitämme. Esimerkiksi kaikki artikkelin taulukot on otettu suoraan suosituksista, luvalla tietenkin.

Esa Leinonen, Hannu Koponen, Matti Isohanni

Lääkäriksi opiskelu vaatii pitkää päivää

Lääkärilehti raportoi äskettäin, että yhä useampi kandi suunnittelee välivuotta (1). Jutussa haastateltu kandi totesi, että melkein jokapäiväinen pakollinen opetus ei jätä tilaa suunnitella itse elämäänsä. Toinen kandi kertoi tehneensä opiskelun ohessa töitä jopa 30 tuntia viikossa.

Juhani Partanen

Kaupungistuminen haastaa kansanterveystyön

Ihmiselämän perusta on luonnon varannoissa. Luontoympäristön terveysvaikutuksia ei kuitenkaan ole kartoitettu systemaattisesti eikä niiden sairauksia ehkäisevää merkitystä ole tiedostettu. Ajattelua on - hyvästä syystä - leimannut luontoympäristön aiheuttamien riskien hallinta.

Tari Haahtela, Ilkka Hanski

Urbaniseringen en utmaning för folkhälsoarbetet

Det mänskliga livet utgår från naturen. Naturmiljöns inverkan på hälsan har dock inte kartlagts systematiskt och vi har inte insett naturens sjukdomsförebyggande betydelse. Tänkandet har - på goda grunder - styrts av hur de risker naturmiljön orsakar ska hanteras.

Tari Haahtela, Ilkka Hanski

Haimansiirron tulokset paranevat jatkuvasti

Haiman β-solujen korvaaminen haimansiirrolla on ainut hoitovaihtoehto, jolla veren glukoositaso voidaan palauttaa normaaliksi altistamatta potilaita insuliinihoitoon mahdollisesti liittyville hypoglykemioille. HYKS:ssa ensimmäinen samanaikainen haiman- ja munuaisensiirto tehtiin vuonna 2010, ja alkuvuoteen 2015 mennessä siirtoja on Suomessa tehty 37 potilaalle. Pohjoismaissa tehtiin vuonna 2014 yhteensä 83 haimansiirtoa, joista Suomessa 15. Tavoitteena on noin 20 siirtoa vuodessa.

Marko Lempinen, Agneta Ekstrand

Annosjakelu lisää lääkitysturvallisuutta

Antti Lähteenmäen ja Tiina Harjulehdon Näkökulma-palstalla (s. 1139-40) (1) esittämät syytökset apteekkien annosjakelupalvelua kohtaan ovat raskaita. Kirjoituksesta käy kuitenkin ilmi, että kysymys on ensisijaisesti tiedonkulun ongelmasta lääkärin, apteekin, potilaan ja joskus myös terveyspalveluista vastaavien toimijoiden välillä.

Sirpa Peura

Jäsenistön palaute on tärkeää

Antti Lähteenmäki ja Tiina Harjulehto toivoivat Lääkäriliitolta jämäkämpää edunvalvontaa lääkkeiden annosjakeluun liittyvien ongelmien yhteydessä (1).

Lauri Vuorenkoski

Bayesiläinen interventio lääketieteeseen

Luin mielenkiinnolla Jari Haukan ja Janne Pitkäniemen Tilastolliset työkalut -sarjan kirjoituksen Lääkärilehdestä 10/2015 (1). Cochrane-katsauksia on tutkittu myös bayesiläisittäin. 461 Cochrane-katsauksen, joissa päätetapahtuma oli kaksiluokkainen (esim. kuolema) ja alkuperäistutkimuksia oli meta-analyysissä vähintään neljä, tilastollisesti merkitsevistä tuloksista 63-84 % oli oikeita positiivisia (2). Tutkimuksessa käytettiin priori-todennäköisyyksiä 9 % ja 33 % tilastollisesti merkitsevän tuloksen oikealle positiivisuudelle. Bayesin tekijän laskemisessa oletettiin erilaisia efektikokoja, muun muassa kuolleisuudelle vetosuhdetta (OR) 1,10 (vastaava kääntäen 1/1,10) mikä sopinee havaintoihin eri lääketieteen aloilla.

Jesper Kivelä

Paperittomat haastavat etiikan ja arvot

“Suomen Lääkäriliiton eettisten ohjeiden mukaan lääkärin velvollisuutena on suojata ihmiselämää ja lievittää kärsimystä. Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa heitä kohtaan.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve

De papperslösa är en utmaning för vår etik och våra värden

"Enligt Finlands Läkarförbunds etiska regler är det läkarens skyldighet att skydda människolivet och lindra smärta. Läkaren ska bemöta sina patienter jämlikt utan att låta ras, religion, politiska åsikter eller samhällelig ställning inverka på hur de behandlas.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve

Kaikukuvaus - kilpirauhasen PSA?

Lääketieteen valtalehdissä on kiinnitetty huomiota kilpirauhassyöpäepidemiaan (1,2). Yhdysvalloissa kilpirauhassyövän ilmaantuvuus kolminkertaistui vuosina 1973-2009 (1). Etelä-Koreassa aloitettiin vuonna 1999 kansallinen syövän varhaistoteamisohjelma, jonka halpana kylkiäisenä tarjottiin kilpirauhasen kaikukuvausta (2). Ohjelman seurauksena kilpirauhassyövän ilmaantuvuus kymmenkertaistui, 7 tapauksesta 70 tapaukseen 100 000:ta henkilövuotta kohti. Kummassakaan maassa kilpirauhassyöpäkuolleisuus ei ole kasvanut. Suomessakin kilpirauhassyövän ilmaantuvuus on kolminkertaistunut 1960-luvun lopusta: nykyinen ilmaantuvuus on naisilla 9,3 ja miehillä 3,3 tapausta 100 000:ta henkilövuotta kohti. Kilpirauhassyöpäkuolleisuus on samana ajanjaksona jopa pienentynyt ja on nyt 0,3/100 000 henkilövuotta.

Matti J. Välimäki

Kela pompottelee fysioterapialähetteissä

Lääkäri voi kirjoittaa fysioterapialähetteitä lähes 50 vuoden ajan, ennen kuin Kelan potilaalle maksamiin korvauksiin liittyvät koukerot valkenevat. Fysioterapeutti puolestaan painii ryhmäkuntoutuksessa olevien potilaiden lähetteiden ongelmien kanssa kahdesti vuodessa. Fysioterapeutti usein myös havaitsee, että kuntoutettava jää ilman Kelan korvauksia puutteellisesti tai virheellisesti täytetyn lähetteen vuoksi. Toivomme että omista havainnoistamme ja kokemuksistamme on apua kollegoille.

Sari Mikkola, Martti Vastamäki

Potilaan tahtoa on noudatettava

Hoitotestamenttiin liittyviä kysymyksiä käsitellyt LT, dosentti Seppo Miilunpalon kirjoitus Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 14-15/2015 (1) provosoi minut kirjoittamaan aiheesta vielä kerran.

Paula Kokkonen