Lääkärilehti sopeutuu median murrokseen

Lääkärin oman lehtensä parissa viettämä aika on lehden tärkein tavoite, tulos ja voimavara.

Hannu Ollikainen

Läkartidningen rättar sig efter förändringarna på mediefältet

Läkartidningens viktigaste mål, resultat och resurs är en läkare som trivs med sin egen tidning.

Hannu Ollikainen

Synnyttäjän ylipaino on riski myös syntyvälle lapselle

Lihavuudesta johtuvat raskausaikaiset riskit ovat merkittäviä. Ylipaino ennen raskautta lisää raskausdiabeteksen riskin nelinkertaiseksi ja lihavuus yli viisinkertaiseksi. Pre-eklampsian riskin ylipaino nostaa kaksinkertaiseksi ja lihavuus lähes kolminkertaiseksi. Keisarileikkauksen todennäköisyys on ylipainoisilla suurempi, leikkauksesta toipuminen on usein hitaampaa ja leikkauskomplikaatioita ilmenee useammin kuin normaalipainoisilla (1,2).

Mika Gissler, Ulla Sankilampi

Tapaturmavammojen korvauskäytäntö vaihtelee

Valtaosalla suomalaisista on tapaturmavakuutus tai jopa useita: lakisääteiset vakuutukset työtapaturmien ja liikennetapaturmien varalta, matkavakuutus, ammattiliiton ryhmätapaturmavakuutus, kotivakuutuksiin liitetty vapaa-ajan tapaturmavakuutus, urheilulisenssivakuutuksia ynnä muita.

Jussi Rantanen

Korvauskäytäntö perustuu tutkimustietoon

Dosentti Jussi Rantanen pohtii tapaturmavammojen korvaamisen ongelmatilanteita ja toivoo, että nykyiset epämääräiset säännöt kirjoitettaisiin julki ja selkokielellä.

Seppo Kettunen

Masentunut vai oman kuolemansa subjekti?

Monisairas mummo kuoli lähes 90-vuotiaana saattohoidossa hoitokodissa. Pojanpoika kanteli asiasta, koska mummon asiakirjoista löytyi DNR-päätös, josta omaiset eivät tienneet. Onko mummon hoito ollut asianmukaista ja onko hoitava lääkäri toiminut oikein?

Seppo Miilunpalo

Entä vierasesine ruokatorvessa?

Lääkärilehdessä 13/2015 Ilman ajanvarausta -palstalla käsiteltiin vanhuksen rajua, aterian jälkeen ilmennyttä hengenahdistusta (1). Artikkelin yhteydessä esitetään taulukko äkillisen hengenahdistuksen syistä. Mielestäni siitä puuttuu yksi tärkeä syy, joka lienee ollut todellisena syynä tässä esitetyssäkin tapauksessa. Nimittäin vierasesine ruokatorvessa.

Elias Kivisaari

Loskainen tulevaisuus lääkäreillä

Helsingissä järjestettiin viime syksynä start-up-yritysten rahoituksenetsintätapahtuma nimeltä Slush, suomennettuna Loska. Se antoi mielenkiintoisen näkymän terveydenhuollon tulevaisuuteen. Paikalla oli 177 terveydenhuollon start-up-yritystä.

Heikki Pälve

Läkarnas slaskiga framtid

I Helsingfors ordnades i höstas ett finansieringsevenemang för start up-företag under rubriken Slush. Översatt till svenska blir det Slask. Evenemanget erbjöd en intressant framtidsvy också för hälso- och sjukvården. På plats fanns nämligen 177 start up-företag inom just hälso- och sjukvårdssektorn.

Heikki Pälve

Psykoosien hoito elämänkaaren aikana

Psykooseja sairastaa noin 3,5 % väestöstä, Pohjois-Suomessa jopa 5 % (1). Osa niistä on vaikeita ja pitkäaikaisia, esimerkiksi skitsofrenia, ja osa lyhytkestoisia ja ohimeneviä, kuten reaktiiviset, stressin laukaisemat psykoosit.

Matti Isohanni, Solja Niemelä, Kristiina Moilanen, Matti Penttilä

TT-kuva ei ratkaise ilmasalpauksen diagnostiikkaa

Kiitän kollegoita Jussi Karjalainen ja Lauri Lehtimäki mielenkiintoisesta astmaa käsitelleestä katsauksesta Lääkärilehdessä (1). Eräänä pienten ilmateiden toimintahäiriön osoittamiseen ja toiminnan mittaamiseen käytettävistä menetelmistä kirjoittajat mainitsevat ohutleiketietokonetomografiatutkimuksen. He osoittavat TT-kuvien avulla, miten uloshengityksessä näkyy ilman poistumattomuus osassa keuhkoja eli ilmasalpaus (air trapping). Menetelmän käyttöä ilmasalpauksen osoittamiseen suositellaan useissa ulkomaisissa julkaisuissa, ja se on myös Suomessa melko yleisessä käytössä.

Tapio Vehmas

Ilmasalpauksen merkitystä tutkittava lisää

Kiitämme professori Tapio Vehmasta kommentista. On totta, että ohutleiketietokonetomografiatutkimuksessa näkyvää ilmasalpausta esiintyy myös oireettomilla, joilla on normaali spirometria. Spirometria on kuitenkin epäherkkä menetelmä pienten hengitysteiden toiminnan arvioinnissa. Sen sijaan ohutleiketietokonetomografia on herkkä löytämään paikallisia pienten hengitysteiden toimintahäiriöitä, joita keskiarvottavat puhallustutkimukset eivät tunnista. Emme siis tiedä, onko oireettomilla ihmisillä havaitussa ilmasalpauksessa kyse keuhkojen normaalista pienten hengitysteiden toiminnan vaihtelusta vai alkavasta sairaudesta.

Jussi Karjalainen, Lauri Lehtimäki

Omantunnonvapaus ei ole lähimmäisenrakkautta

Abortti on eutanasian rinnalla viime vuosikymmeninä eniten puhuttanut lääkärin etiikan kysymys.

Kati Juva

Yksityisyydensuoja haittaa havainnointia

Yksityisyydensuoja ja salassapitovelvollisuus on viety terveydenhuollossa niin pitkälle, että paikallisten epidemioiden ja ympäristöongelmien havaitseminen on mahdotonta. Uudelle paikkakunnalle menevää lääkäriä on aiemmin ohjeistettu tutustumaan väestöön, sen elinympäristöön ja sille ominaisiin sairauksiin voidakseen parhaiten edistää kansanterveyttä. Nykyinen lainsäädäntö estää tehokkaasti tämän. Jos jättimäiset sote-alueet toteutuvat, tälläinen havainnointi voi ylipäätäänkin täydellisesti estyä.

Seppo K. Junnila

Ei asiakkaan ja kauppiaan suhdetta

Lääkäriliiton hallituksen jäsen ja terveyspoliittisen jaoksen puheenjohtaja Arto Virtanen pyrki Lääkärilehdessä 11/2015 Edunvalvoja-palstalla (1) selventämään käsitteitä potilas ja asiakas. Tämä tavoite ei kylläkään toteutunut. Erityisen hämmentävä oli artikkelin lopussa esitetty toivomus: " Kenties näemme…että potilaasta tulee asiakas sellaisena kuin asiakas yleensä on tapana hahmottaa." Onkohan kirjoittaja tullut ajatelleeksi, miten kliinisen työn perusta muuttuisi, jos nän kävisi? Ikiaikaisesta, lääkärin ammatin ytimeen kuuluvasta potilaan ja lääkärin välisestä suhteesta tulisi silloin asiakkaan ja kauppiaan välinen suhde. Jokainen arkista potilastyötä tehnyt ymmärtää, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi. Markkinamedisiina on valitettavasti maassamme myötätuulessa jo muutenkin, ei Lääkäriliiton hallituksen ole syytä olla sitä vauhdittamassa.

Taisto Talvensaari

Nykypotilas on vahva toimija

Kiitän Taisto Talvensaarta kommentista. Asiakas-sana on moniulotteinen. Lääkärin ja potilaan suhde elää ajassa. Aikanaan lääkäri määräsi hoidon ja potilas kävi tämän hoitoprosessin läpi. Nykyään potilas hoitaa itseään ja lääkäri ohjaa tätä hoitoprosessia, näin erityisesti kroonisissa kansantaudeissa. Potilaassa on siis havaittavissa aiempaa enemmän aktiivisen toimijan (asiakkaan) piirteitä, trendi joka on "out of our hands".

Arto Virtanen

Moniammatillista soppaa

Joitakin vuosia sitten jouduin pöydän toiselle puolelle läheiseni sairastuttua. Tapausta tutki, arvioi ja hoiti leegio eri alojen ammattilaisia.

Reita Nyberg

Kyllä kansa ei aina tiedä

Elämme tietoverkon siivittämää kansalaisvaikuttamisen aikaa. BMJ peräänkuulutti potilasvallankumousta terveydenhuollossa jo toista vuotta sitten (1). Muillakin kansainvälisillä foorumeilla on esitetty, että potilaiden edustajien tulee olla mukana kaikkialla, missä tehdään terveyteen ja sairauteen liittyviä päätöksiä. On ajateltu, että ihmiset voidaan perehdyttää asiaan, kunhan heille vain annetaan riittävästi tietoa. Mutta onko kokemusasiantuntijuudesta aina hyötyä? Voiko siitä olla haittaa?

Päivi Hietanen

Terveyserot rakentuvat jo nuoruusiässä

Valtaosa suomalaisnuorista voi hyvin ja kehittyy terveesti. Nuorten terveyskehitys on ollut osin myönteistä, osin kielteistä. Tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat vähentyneet, masennus- tai ahdistusoireet eivät ole lisääntyneet (1). Toisaalta diabetes, astma ja allergiat ovat lisääntyneet ja ylipaino on merkittävä terveysriski. Noin 10 %:lla suomalaisnuorista on lääkärin toteama somaattinen pitkäaikaissairaus (2) ja mielenterveyshäiriöt ovat nuoruudessa yleisiä.

Mauri Marttunen

Laatu on tärkeämpää kuin määrä

LT Matti Salo ja toimitusjohtaja Matti Eskola nostavat esiin pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 10/2015 (1) lääketutkimuksen ja yleisemmin kliinisen tutkimuksen ongelmat yliopistosairaaloissa. Ilman resursseja ei voi työskennellä, joten kirjoittajien päätelmä tarvittavista investoinneista kansallisiin tutkimus- ja innovaatiostruktuureihin on kannatettava. Toisaalta on todettava, että resurssien uudelleen suuntaamisella voidaan saada paljon aikaan.

Seppo Pakkala