Miten muuttaa mielikuvia?

"Vantaalainen jonottaa yhä viikkoja lääkärille", uutisoi Helsingin Sanomat parisen viikkoa sitten. Uutisen mukaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsi viime vuonna keskimäärin 23 päivässä, jos potilaalla oli nimetty omalääkäri, muussa tapauksessa 43 päivässä. Uutisen sisältö vastannee yleistä mielikuvaa: terveyskeskuslääkärille joutuu odottamaan viikkoja.

Heikki Pärnänen

Miten Suomeen saataisiin lastenlääketutkimusta?

Lasten lääkehoidoista 50-60 % on myyntiluvan mukaisista käyttöaiheista poikkeavaa, koska lääkettä ei ole tutkittu lapsilla eikä rekisteröity lapsille. Teollisuuden odotetaan lisäävän lasten tutkimuksia EU:n lastenlääkeasetuksen velvoittamana (voimassa 2007 alkaen). EU:n lääkevirasto myöntää lääkkeelle myyntiluvan vain, mikäli siihen on liitetty lasten lääkkeen kehittämissuunnitelma ja tutkimustulokset; vain poikkeusluvalla lasten tutkimuksia ei tarvita. Vuoden 2014 lopussa oli hyväksyttynä yli 1 700 suunnitelmaa, ja noin 15 uutta suunnitelmaa lähetetään joka kuukausi. Jokainen kehittämissuunnitelma sisältää useita yksittäisiä tutkimuksia.

Matti Korppi

Vakioitu toimintatapa vähentää virheitä potilastyössä

Väärä puoli, väärä potilas, väärä lääkeannos. Terveydenhuollossa sattuu edelleen jopa kuolemaan johtavia hoitovirheitä.

Marina Kinnunen, Leena-Maija Aaltonen, Pertti Mustajoki, Risto P. Roine

Lääketutkimusten vähenemiseen on puututtava

Suomen vahva asema kliinisessä lääketutkimuksessa on muuttunut hälyttävän nopeasti. Vuonna 2006 Fimealle tehtiin uusien lääketutkimusten aloitusilmoituksia 285, vuonna 2014 vain 128 (1). Suhteessa eniten ovat vähentyneet faasien I ja II tutkimukset. Tutkimusten toimeksiantajien osuudet säilyivät ennallaan, lääketeollisuuden noin 80 %:ssa ja tutkijalähtöisten akateemisten noin 20 %:ssa. Potilaiden määrä lääketutkimuksissa (ilman rokotetutkimuksia) väheni vuosina 2006-13 noin puoleen.

Matti Salo, Matti Eskola

Mikä hidastaa lihavuuskirurgiaa Suomessa?

Lihavuuteen liittyvät sairaudet aiheuttavat kärsimystä ja kuormittavat terveydenhuoltoa. Lisäksi niistä kertyy vuodessa noin 330 miljoonan euron kustannukset. Väestötasolla keskeisin hoitokeino on tavallinen laihdutus. Sairaalloiseen lihavuuteen konservatiivinen hoito ei kuitenkaan yksinään yleensä ole riittävän tehokasta (1). Lihavuuskirurgialla on pitkäaikainen parantava vaikutus lihavuuteen, liitännäissairauksiin ja elämänlaatuun (1,2,3). Se voi myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia. THL:n laajassa katsauksessa lihavuuskirurgian arvioitiin maksavan itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa.

Vesa Koivukangas

Myös rasvaripuli voi turvottaa vatsaa

Lääkärilehdessä 8/2015 LL Matti Ristikankare käsitteli Kättä pidempää -artikkelissa vatsan turvotuksen hoitamista (1). Kirjoituksessa mainittiin useita vatsan turvotusta aiheuttavia oireita, jotka liittyvät ravinnon laatuun ilman erityistä perussairautta tai selvästi määriteltävää suoliston toiminnan häiriötä.

Arno Forsius

Magneettikuvauksen valta-asema horjuu

LT Markus Paananen ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä 46/2014 tulehduksellisen selkäsairauden diagnostiikasta (1). Artikkelissa esitetään magneettitutkimusta keskeiseksi diagnostiseksi työkaluksi ja todetaan sen käytön nopeuttavan diagnostiikkaa ja hoitoa. Keskeinen MK-löydös on tulehdukseen sopiva luuödeema, tyypillisesti SI-nivelen keski- ja alaosissa.

Seppo Villanen

Aktiivin tulehduksen osoittaminen ratkaisee

Kiitos mielenkiinnosta artikkeliamme (1) kohtaan. Selän tulehduksellisten reumasairauksien hoitoratkaisut perustuvat aktiivin tulehduksen osoittamiseen. Tämä tehdään ensisijaisesti kliinisen kuvan (anamneesi ja status) ja laboratoriokokeiden (La ja CRP) perusteella. Magneettikuvaus on oivallinen työkalu tulehdusmuutosten tunnistamiseen ja sillä osoitettu aktiivinen, hoidolla palautuva tulehdus ohjaa suoraan hoitoratkaisuja. Tietokonetomografiakuvaus ei ole herkkä osoittamaan alkuvaiheen tulehdusmuutoksia eikä paljasta tulehduksen aktiviteettia sairastuneella potilaalla. Se voi olla hyödyllinen kokonaisuuden arvioinnissa, mutta ei sovellu ensisijaiseksi kuvantamistutkimukseksi tulehduksellisen selkäkivun diagnostiikassa.

Markus Paananen, Eeva Alasaarela, Petra Elo, Ilkka Hannila, Jaro Karppinen, Markku Kauppi, Leena Laasonen, Martina Lohman, Riitta Luosujärvi, Raija Mikkonen, Jaakko Niinimäki, Leena Paimela, Irma Soini, Jani Takatalo, Krista-Liisa Vidqvist, Dan Nordström

Voisiko Suomessakin kuolla kotona?

Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan yli 60 % ihmisistä toivoisi kuolevansa kotona (1). Suomessa tämä lohdullinen ajatus toteutuu kuitenkin hyvin harvoin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn, vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan vain vajaa kymmenesosa syöpäpotilaista kuolee kotona, vaikka juuri tämä sairaus mahdollistaisi ennalta varautumisen ja suunnittelun.

Sirkku Jyrkkiö, Päivi Hietanen

Sote sai uudet suuntaviivat

Perustuslakivaliokunta antoi odotetun lausuntonsa sote-järjestämislakiesityksestä viikko sitten. Lausuntoa sekä etukäteen uumoiltiin että julkistamisensa jälkeen luonnehdittiin tyrmääväksi. Lausunnossaan valiokunta totesi lakiesityksen niin hallinnon kansanvaltaisuuden kuin kuntien rahoitusvastuun näkökulmasta perustuslain vastaiseksi.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pärnänen

Parempi myöhään: miksi rintasyövän seurannassa ei jahdata etäpesäkkeitä?

Rintasyövän seurannassa olevien joukko kasvaa, sillä sairastuvia ja paranevia on yhä enemmän. Nykyisten seurantasuositusten mukaan oireettomilta potilailta etsitään paikallista uusiutumaa tai uutta rintasyöpää mammografiatutkimuksilla (1,2). Perinnöllistä suuren riskin rintasyöpää sairastaville suositellaan sensitiivisempää rintojen magneettikuvausta. Yksikään ohjeistus ei kehota etsimään etäpesäkkeitä laboratorio- tai kuvantamistutkimuksin, koska niiden varhainen toteaminen ei ole lisännyt potilaiden elinaikaa eikä parantanut oireiden hallintaa (3). Silti näitä tutkimuksia tehdään paljon (4). Kun American Society of Clinical Oncology pohti terveydenhuollossa tehtäviä turhia toimenpiteitä, oireettomien rintasyöpäpotilaiden kuvaukset ja laboratoriokokeet nousivat Top 5 -listalle (5).

Päivi Hietanen

Katastrofeja ei voi lailla kieltää

Äitienpäivänä vuonna 2012 tapahtui Helsingissä henkirikos, joka järkytti koko Suomea. Pieni tyttö sai surmansa kotonaan. Lainvoimaisen tuomion mukaan tytön isä ja tämän naisystävä murhasivat lapsen. Oikeuskäsittelyn esiin nostamien tietojen mukaan tuomitut olivat kohdelleet lasta pitkän aikaa käsittämättömän julmasti.

Hannu Ollikainen

Sukupolviseulonnasta apu familiaalisen hyperkolesterolemian alidiagnostiikkaan

Monitekijäinen hyperkolesterolemia on veren korkean kolesterolitason yleisin syy, mutta sen rinnalla esiintyy myös mendelistisesti periytyvä familiaalinen hyperkolesterolemia (FH), joka on yksi yleisimmistä monogeenisista sairauksista. FH periytyy autosomissa dominantisti eli mutaation kantaja on lähes aina sairas ja sairaan vanhemman lapsen todennäköisyys periä tautia aiheuttava mutaatio on 50 %. FH:lle ominainen veren suuri LDL-kolesterolipitoisuus (heterotsygooteilla 6,5-15 mmol/l, homotsygooteilla 12-30 mmol/l) johtuu veren kolesterolin puutteellisesta poistumisesta poistajaproteiinien mutaatioiden seurauksena. Hoitamattomilla FH-potilailla sepelvaltimotautikohtauksen todennäköisyys ennen 50 ikävuotta on 50 % (1,2).

Pirkka-Pekka Laurila, Anna-Liisa Levonen

MS-taudin hoidon kehittyminen lisää magneettikuvausten tarvetta

Ensimmäiset immuunivastetta muuntavat lääkkeet, beetainterferonit ja glatirameeriasetaatti, otettiin käyttöön MS-taudin hoidossa noin 20 vuotta sitten. Viime vuosina immunologinen hoito on kehittynyt nopeasti, ja nykyään käytössä on useita muitakin valmisteita, kuten natalitsumabi, fingolimodi, teriflunomidi, alemtutsumabi ja ditemyylifumaraatti. Näiden vaikutusmekanismit, teho, turvallisuusprofiilit ja antoreitit, mutta myös hinta vaihtelevat suuresti.

Anne M. Remes, Irina Elovaara

ADHD:n luokittelusta ei tarvitse tehdä ongelmaa

Pekka Tani ym. nostivat Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 6/2015 (1)esiin ADHD:n luokitteluun liittyvät ongelmat, joihin lääkärikunnan olisi hyvä löytää yhtenäinen käytäntö.

Anita Puustjärvi

Priorisoidaan preventio - ainakin sydän- ja verisuonitaudeissa

Priorisoinnista on hyvä keskustella ja perätä poliittisia päättäjiä ottamaan vastuuta, kuten Teppo Järvinen ja Risto P. Roine esittävät Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 6/2015 (1). Olemme kuitenkin huolissamme, jos priorisointi ulotetaan koskemaan näyttöön perustuvaa sydän- ja verisuonitautien preventiota.

Timo Strandberg, Tuomo Nieminen

Kuka ratkaisee sote-rakenteen?

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesitys on eduskunnan käsittelyssä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa muiden valiokuntien lausuntoja näinä päivinä. Huhut kertovat, että lakiesitykseen saattaa tulla merkittäviäkin muutoksia - jos se ehtii läpäistä eduskuntakäsittelyn. Mutta kuka ratkaisee sote-rakenteen?

Heikki Pärnänen

Astman ja allergioiden hoito kaipaa edelleen hienosäätöä

Vaikka astmapotilaiden päivystyskäyntien ja sairaalahoitojen väheneminen jatkuu (1), kaikki ongelmat eivät ole hävinneet. Pahenemisvaiheita esiintyy edelleen varsinkin pienillä lapsilla ja iäkkäillä monisairailla astmapotilailla. Lisäksi monet potilaat kärsivät oireista, joiden vaikeus ei vaadi akuuttia sairaalahoitoa. Astman hoidossa on edetty hienosäätöön, jossa tunnistetaan erilaiset fenotyypit ja vaikeusasteet. Keskittymistä pahenemisvaiheiden estoon sekä potilasohjeiden ja hoidon vaikeusasteen mukaisen säätelyn merkitystä korostaa myös kansallinen Allergiaohjelma (2,3).

Mika Mäkelä

Kuinka paljon happea akuuttiin hengitysvajaukseen?

LT Vesa Lund käsitteli Ilman ajanvarausta -palstalla Lääkärilehdessä 47/2015 hengitysvajauksen syitä ja alkuhoitoa (1). Suurivirtauksisen hapen käyttöön liittyviä mahdollisia haittoja ei artikkelissa kuitenkaan mainittu.

Jouko Kokkarinen

Muistisairaus tunteiden aallokossa

Erinomaista, että keskustelu muistisairauden hoidosta ryöpsähti (1,2). En yllättynyt kelpaamisen ja pätemisen tunteista. Tietenkin pätevän erikoislääkärin tulee olla alallaan muita lääkäreitä tietävämpi.

Tapani Kiminkinen