Työnohjaus luo tilaa ajattelulle

Terveydenhuollossa tehtävä työ on ennen kaikkea ajattelutyötä, ratkaisujen hakemista käytettävissä olevien tietojen perusteella ja päätöksentekoa. Onnistunut vuorovaikutus potilaan kanssa on tärkeää hyvän hoidon toteutumiseksi. Yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa ja omankin ammattikunnan piirissä on ajoittain haastavaa. Työn puuttuva hallinta ja jatkuva kiireen tunne syövät työn iloa. Väsymys, kyynistyminen ja kiire heikentävät juuri ajattelua, tärkeintä työkaluamme. Lääkäriliiton työhyvinvointityöryhmän raportissa ehdotetaan työnohjausta jokaisen potilastyötä tekevän oikeudeksi.

Kristiina Toivola

Mitä lääkärin tulee tietää uusista ravitsemussuosituksista

Ravitsemussuositukset ovat lääkärille tärkeä työkalu ravitsemus- ja elintapaohjauksen pohjaksi. Uudet valtakunnalliset ravitsemussuositukset julkaistiin alkuvuodesta (1). Ne perustuvat pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joiden päivitetty versio julkistettiin syksyllä (2). Pohjoismaisissa suosituksissa on tarkoin käyty läpi suositusten perustana oleva tutkimusnäyttö yksityiskohtaisine perusteluineen ja kirjallisuusviitteineen. Valtakunnallisissa suosituksissa onkin tämän vuoksi vain keskeiset perustelut.

Ursula Schwab, Mikael Fogelholm

Sote-ratkaisu on jättiaskel kohti parempaa tulevaisuutta

Hallitus teki maaliskuun kehysriihessä historiallisen ratkaisun. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään kokonaisuudessaan viidelle sote-alueelle. Kataisen hallitusta on aiemmin kritisoitu saamattomuudesta ja näköalattomuudesta, mutta nyt se näyttää jäävän historiaan hallituksena, joka rohkeasti päätti terveysjärjestelmän kokonaisremontista. Uudistus antaa mahdollisuuden kehittää 2020-luvulle toimiva terveydenhuoltojärjestelmä nykyisen ongelmaisen tilalle.

Tuula Rajaniemi, Heikki Pälve

Myyräkuume voi aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia

Metsämyyrä levittää Puumala-hantavirusta, joka aiheuttaa meillä Suomessa hyvin yleisesti esiintyvää myyräkuumetta (1 000-3 000 diagnosoitua tapausta/vuosi). Puumala-virusinfektiota voidaan pitää Suomessa kansantautina, sillä paikoin maaseudulla asuvista jopa 40 % ja maan koko väestöstä 5 % on seropositiivisia eli he ovat joskus sairastaneet myyräkuumeen. Hantavirustaudin esiintyvyys on Suomessa maailman korkein (1,2).

Timo Hautala, Antti Vaheri

Taistelu antibioottiresistenssiä vastaan vaatii kansainvälistä yhteistyötä

Lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee Euroopassa vuosittain 25 000 henkeä, ja ne aiheuttavat sairaaloissa 2,5 miljoonaa ylimääräistä hoitopäivää (1). Resistenssin aiheuttamat kustannukset lasketaan miljardeissa euroissa. Ongelmallisinta on, että tilanne heikkenee koko ajan.

Pentti Huovinen

Lääkärit ja vakuutusyhtiöt yhteistyöhön potilaan hyväksi

Professori Sakari Tola käsitteli pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 6/2014 (s. 369) vakuutuslääketieteen kipupisteitä. Läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi ehdotetaan laaja-alaista toimenpideohjelmaa. Lääkärin kannalta ongelma kiteytyy siihen, että hoitava tai lausunnon kirjoittanut lääkäri ei saa vakuutusyhtiöltä tietoa kielteisen vakuutuspäätöksen perusteista. Vakuutusyhtiön mukaan tämä on juridinen ongelma. En ymmärrä.

Nils Kyrklund

Yhteistyön keinoja kehitetään jatkuvasti

Kollega Kyrklund kiinnittää huomiota vakuutuslääketieteen ongelmakohtiin. Hoitavien lääkärien mahdollisuus saada tietoja erityisesti työkyvyttömyyseläkeratkaisusta on ollut jo pitkään lääkärikunnan vakuutusjärjestelmään kohdistuvan toivelistan kärkiteemoja. Niinpä siihen on kyllä alalla suhtauduttu vakavasti, mutta ratkaisua ei ole mm. salassapitosäännösten takia löydetty. Toinen käytännöllisempi kysymys on, että vaikeasti ratkaistavissa tapauksissa lausunnonantajia on useita, eikä hakijalla ole pitkää hoitosuhdetta yhteenkään lausunnonantajalääkäriin. Tällöin ongelmallista on, kenelle palaute pitäisi lähettää. Parhaiten hoitava lääkäri saa tiedon päätöksestä pyytämällä potilasta tuomaan sen vastaanotolle.

Sakari Tola

Uusi uljas Fimnet avautuu aprillipäivänä

FiMnet (Finnish Medical Network) oli aikaansa edellä oleva palvelu 1980-luvulla, jolloin Lääkäriliitto mahdollisti jäsenten välisen sisäisen ajatustenvaihdon FiMnet-keskustelutauluilla. Nyt FiMnet-palveluja on merkittävästi enemmän ja niistä suosituimpia ovat sähköposti ja keskustelutaulut. FiMnet-sähköpostia käyttää liki 20 000 henkilöä ja keskustelutauluilla on päivittäin yli 500 kävijää.

Tuula Rajaniemi, Timo Kaukonen

Infektiot ja immunosuppressiiviset lääkehoidot

Puolustuskykyä lamaavia eli immunosuppressiivisia lääkehoitoja saavat yhä useammat potilasryhmät. Hoidon seurauksena potilaan infektioherkkyys lisääntyy ja vakavien infektioiden todennäköisyys kasvaa (1). Immunosuppressiivisilla hoidoilla voidaan kuitenkin parantaa sairauksia, estää perustautien pahenemista, parantaa potilaan yleiskuntoa ja toimintakykyä sekä vähentää sairaalahoitojen ja leikkausten tarvetta. Jos hoidolla voidaan estää perustaudin aiheuttamia elintoimintojen kroonisia häiriöitä, infektioriskit vähenevät. Esimerkiksi dialyysipotilaalla on suurempi infektioriski kuin potilaalla, jonka munuaistaudin eteneminen vajaatoimintaan on pystytty estämään immunosuppressiivisella hoidolla.

Veli-Jukka Anttila

Hyvinvointikeskus on harhaanjohtava nimi

Oulun kaupunki on ottanut käyttöön nimitykset hyvinvointikeskus ja hyvinvointipiste. Terveysasemat ovat saaneet nimiä, joita laki ei tunne. Höttöinen nimeäminen voi loukata niitä kansalaisia, joilla palvelujen käytön aiheena on sairauden tutkiminen ja hoito.

Heikki Laitinen

Enoksapariini ja munuaisten vajaatoiminta

Luin mielenkiinnolla dosentti Heikki Sahan ym. katsausartikkelin munuaisten vajaatoiminnan vaikutuksesta lääkeannosteluun Lääkärilehdestä 9/2014 (s. 628-33) (1). Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää kiinnittää kollegoiden huomio ajoittain munuaisten vajaatoimintaan ja sen aiheuttamiin muutoksiin lääkkeiden annostelussa.

Juhana J. Idänpään-Heikkilä

GFR:n laskennan voi automatisoida

Kiitän TAYS:n kollegoita Sahaa ja Mäkelää munuaisten vajaatoimintaa käsittelevästä tärkeästä artikkelista Lääkärilehdessä 9/2014 (s. 628-33) (1). Kirjoittajat arvelevat, että suomalaiset lääkärit osaavat melko hyvin käyttää kreatiniinipohjaisia glomerulusfiltraation laskukaavoja, mutta että parantamisen varaa varmasti on edelleen.

Seija Eskelinen

Kirjoittajat vastaavat: Laskennallinen GFR ja enoksapariiniannos

Kiitämme LT Seija Eskelistä ja dosentti Juhana J. Idänpään-Heikkilää kommenteista. HUS-alueen käytäntö on hyvä, varsinkin jos hoitavaa lääkäriä ohjataan tuloksen tulkinnassa. Oman sairaanhoitopiirimme alueella toistaiseksi eGFR vastataan vain, jos se on tilattu. HUS-alueen mallin käyttöönotto muuallakin Suomessa tulee harkittavaksi.

Heikki Saha, Satu Mäkelä

Management by hokema

Ei ole olemassa ihmelääkettä, joka auttaisi kaikkiin sairauksiin, eikä sellaiseen kukaan usko. Sen sijaan tuntuu olevan olemassa ihmeperuste, joka selittää kaikki organisaatioiden vaivat ja johon tyytyvät kaikki. Se on tämä taloudellinen tilanne.

Hannu Ollikainen

Lapsen epilepsian hoito

Epilepsia on yleinen neurologinen sairaus lapsuusiässä. Lähes joka kymmenennen suomalaisperheen lapsi kokee vähintään yhden kuumeisen tai kuumeettoman epileptisen kohtauksen. Maassamme on noin 5 000 epilepsiaa sairastavaa lasta, ja 600-800 lasta sairastuu vuosittain epilepsiaan. Lasten epilepsian ilmaantuvuus on hiukan vähentynyt (1).

Matti Sillanpää

Merkkiaineella on väliä endokriinisten kasvainten PET-TT-kuvantamisessa

Endokriiniset kasvaimet ovat lähtöisin hormoneja tuottavista soluista. Taudin diagnosointi on usein vaikeaa sen pienuuden, vaihtelevan etenemisnopeuden ja monimuotoisuuden vuoksi. Koska perushoito on leikkaus ja etäpesäkkeisessäkin taudissa voidaan harkita primaarikasvaimen poistoa, on taudin levinneisyyden tarkka selvittäminen tärkeää.

Jukka Kemppainen

Tutkimusnäyttö ratkaisee hoidon

Kiitämme kokenutta kollegaamme Ilkka Tulikouraa mielenkiinnosta tutkimustamme (1) kohtaan Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 10/2014 (s. 694) (2). Tulikoura painottaa löydösten samanaikaisuuden merkitystä kierukkarepeämän ja rustomuutosten syy-seuraussuhteen arvioinnissa sekä tähdentää oikean diagnoosin merkitystä ja keinoja siihen pääsemiseksi.

Mika Paavola, Antti Malmivaara, Ari Itälä, Antti Joukainen, Heikki Nurmi, Juha Kalske, Teppo Järvinen

Meillä ei tapahdu sellaista

Kysyin lääkäriltä, mitä tehdään, jos toimenpiteeseen liittyvä riski toteutuu. Hänen vastauksensa ei ole unohtunut minulta: ”Meillä ei tapahdu sellaista”, Jaana Hallamaa kirjoittaa.

Jaana Hallamaa

Sosiaalipediatrian koulutus turvattava

Toimenkuvastaan ja erikoisalastaan riippumatta lääkäri todennäköisesti joutuu uransa aikana ottamaan kantaa lastensuojelullisiin asioihin. Laki velvoittaa muun muassa tekemään ennakollisen ja syntymänjälkeisen lastensuojeluilmoituksen ja ottamaan lapsen huomioon, kun aikuista hoidetaan (1).

Satu Kivitie-Kallio, Sarimari Tupola

Kohti parempaa korvatulehduksen diagnostiikkaa?

Lasten äkillinen välikorvatulehdus oli ennen antibioottien aikakautta henkeä uhkaava märkäinen infektio. Penisilliinin keksiminen 1940-luvulla mullisti korvatulehdusten hoidon, jopa niin, että korvatulehdusten uskottiin olevan häviävä ongelma. Näinhän ei käynyt, vaan äkillinen välikorvatulehdus on nykyään erittäin tavallinen pienen lapsen ylähengitystieinfektiota komplisoiva tilanne. Viidessä Euroopan maassa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa välikorvatulehduksen ilmaantuvuus oli noin 300 episodia tuhatta lapsivuotta kohti (1). Suomessa 2010 aloitetut yleiset pneumokokkirokotuksetkaan eivät ainakaan vielä ole ratkaisseet ongelmaa. Vuonna 2013 Suomessa alle 10-vuotialle kirjoitettiin noin 245 000 amoksisilliini- tai amoksisilliini-klavulaanihapporeseptiä, useimmiten juuri välikorvatulehdukseen (www.kela.fi/kelasto). Pelkästään nämä lääkekuurit maksoivat lähes 3 miljoonaa euroa. Huolimatta viime vuosien aktiivisesta antibioottien käyttöä koskevasta keskustelusta niiden kulutus on pysynyt samalla tasolla ainakin vuodesta 2008 (www.kela.fi/kelasto).

Marjo Renko, Anne Pitkäranta