Lonkkamurtumarekisteri on saatava ajan tasalle

Muun muassa lonkkamurtumapotilaiden hoidon kustannusvaikuttavuutta seurataan Suomessa rekisteripohjaisella PERFECT-hankkeella. Tutkijat saavat sairaaloiden hoitoilmoitukset kerran vuodessa ja kuolleisuuden sairaalakohtaiset vertailutiedot valmistuvat vuoden viiveellä. Hoidosta ja sen vaikuttavuudesta tietoa sisältävät perusraportit julkaistaan THL:n sivuilla (1). Valitettavasti viimeinen päivitys on jo varsin vanha, vuodelta 2009. Norjan, Ruotsin ja Tanskan viimeisin päivitetty lonkkamurtumarekisteri on vuodelta 2012 (2,3,4).

Peter Lüthje

Mikä on erikoissairaanhoidon rooli lihavuuden hoidossa?

Muistamme usein mainita, että lihavuuden hoito ei onnistu ilman potilaan motivaatiota. Onko lääkärin motivaation puute kuitenkin syynä siihen, että paino jää usein mittaamatta eikä ongelmaa oteta esille? Potilaalla on vapaus päättää omista elämäntavoistaan ja niiden muutoksista, mutta lääkärillä pitäisi kuitenkin olla velvollisuus ottaa asia esille silloin, kun se on hoidon kannalta keskeinen.

Jussi Pihlajamäki

Lonkkaproteesin valinnan tulee perustua tieteelliseen näyttöön

Kirurgisen toimenpiteen onnistumisen edellytys on, että leikkausaihe on oikea ja toimenpide on tehty teknisesti hyvin. Tekonivelkirurgiassa niveleen pysyvästi asennettavan implantin tulee lisäksi olla hyvälaatuinen, jotta se kiinnittyy luuhun, ei irtoa siitä tai aiheuta murtumia tai pehmytkudosvaurioita, eikä kulu liian helposti käytössä. Potilaan tyytyväisyyteen lonkkaproteesileikkauksen jälkeen vaikuttaakin kirurgisen päätöksenteon ja taidon lisäksi tekonivelen laatu.

Keijo Mäkelä

Mikä on erikoissairaanhoidon rooli lihavuuden hoidossa?

Muistamme usein mainita, että lihavuuden hoito ei onnistu ilman potilaan motivaatiota. Onko lääkärin motivaation puute kuitenkin syynä siihen, että paino jää usein mittaamatta eikä ongelmaa oteta esille? Potilaalla on vapaus päättää omista elämäntavoistaan ja niiden muutoksista, mutta lääkärillä pitäisi kuitenkin olla velvollisuus ottaa asia esille silloin, kun se on hoidon kannalta keskeinen.

Jussi Pihlajamäki

Lonkkaproteesin valinnan tulee perustua tieteelliseen näyttöön

Kirurgisen toimenpiteen onnistumisen edellytys on, että leikkausaihe on oikea ja toimenpide on tehty teknisesti hyvin. Tekonivelkirurgiassa niveleen pysyvästi asennettavan implantin tulee lisäksi olla hyvälaatuinen, jotta se kiinnittyy luuhun, ei irtoa siitä tai aiheuta murtumia tai pehmytkudosvaurioita, eikä kulu liian helposti käytössä. Potilaan tyytyväisyyteen lonkkaproteesileikkauksen jälkeen vaikuttaakin kirurgisen päätöksenteon ja taidon lisäksi tekonivelen laatu.

Keijo Mäkelä

Aivovamman diagnoosi on edelleen kliininen

Dosentit Timo Kurki ja Olli Tenovuo käsittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 7/2014 (s. 451) (1) aivovammojen kehittyvää diagnostiikkaa. Kirjoittajien mukaan aivojen diffuusiotensorikuvaus (DTI) ja traktografiaan perustuva analyysi ovat aiheellisia silloin, kun halutaan objektiivinen osoitus valkean aineen poikkeavuudesta aivovammapotilailla, jotka kärsivät merkittävistä pitkäaikaisista oireista.

Johanna Rellman, Suvi Liimatainen, Aarne Ylinen

Diabeetikon mikroalbuminuriaan tarvitaan kevyempi seuranta

Mikroalbuminuria on itsenäinen kokonaiskuolleisuuden ja valtimotautikuolleisuuden riskitekijä (1). Ei ole kuitenkaan varmuudella osoitettu, että diabeetikolla mikroalbuminurian vähentäminen estäisi valtimotautitapahtumia (2). Uusin eurooppalainen verenpainetaudin hoitosuositus asettaa diabeetikon verenpaineen hoitotavoitteeksi <140/85 mmHg ja yhdysvaltalainen <140/90 mmHg riippumatta proteinurian tai munuaissairauden asteesta (2,3).

Päivi Korhonen, Kaisa Laine

Aivovamman diagnoosi on edelleen kliininen

Dosentit Timo Kurki ja Olli Tenovuo käsittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 7/2014 (s. 451) (1) aivovammojen kehittyvää diagnostiikkaa. Kirjoittajien mukaan aivojen diffuusiotensorikuvaus (DTI) ja traktografiaan perustuva analyysi ovat aiheellisia silloin, kun halutaan objektiivinen osoitus valkean aineen poikkeavuudesta aivovammapotilailla, jotka kärsivät merkittävistä pitkäaikaisista oireista.

Johanna Rellman, Suvi Liimatainen, Aarne Ylinen

Diabeetikon mikroalbuminuriaan tarvitaan kevyempi seuranta

Mikroalbuminuria on itsenäinen kokonaiskuolleisuuden ja valtimotautikuolleisuuden riskitekijä (1). Ei ole kuitenkaan varmuudella osoitettu, että diabeetikolla mikroalbuminurian vähentäminen estäisi valtimotautitapahtumia (2). Uusin eurooppalainen verenpainetaudin hoitosuositus asettaa diabeetikon verenpaineen hoitotavoitteeksi <140/85 mmHg ja yhdysvaltalainen <140/90 mmHg riippumatta proteinurian tai munuaissairauden asteesta (2,3).

Päivi Korhonen, Kaisa Laine

”Minä hoidan potilaita - en omaisia”

Kokeneen kollegan sanat muistuvat mieleen vuosien jälkeen: "Minä hoidan potilaita, en omaisia". Melko tylyä, vaikka ymmärrettävää arjen kuormituksessa. Nyt ajat ovat toiset: omaisilla on kasvava rooli terveydenhuollossa, halusimmepa tai emme. Kohtaamme heidät yhä useammin yhteistyökumppaneina päätöksenteossa. Toisaalta he tarvitsevat myös tukeamme, sillä läheisen vakava sairaus on elämän vaativinta aikaa. Ei ole yhdentekevää, millainen kuva lapselle tai puolisolle jää kuolevan hoidosta. Inhimillinen kohtaaminen on ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää, vaikkei taivukaan satunnaistetussa tutkimuksessa todistettavaksi.

Päivi Hietanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030