Etenevän eturauhassyövän lääkehoidon dilemma

Viime vuosina etäpesäkkeisen, kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon on saatu uusia lääkkeitä, androgeenisynteesin estäjä abirateroni, toisen polven antiandrogeeni entsalutamidi, taksaani kabatsitakseli ja luustoetäpesäkkeiden hoitoon alfahiukkasia säteilevä radium-223. Epätietoisuus vallitsee kuitenkin siitä, missä järjestyksessä mitäkin lääkettä pitäisi käyttää kumulatiivisen hyödyn saavuttamiseksi.

Ossi Lindell

Nopea sappirakon poisto sappipankreatiitissa on turvallista

Alkoholihaimatulehduksen uusiutumista voidaan vähentää lopettamalla juominen ja sappiperäisiä poistamalla kivellinen sappirakko ajoissa. Kolekystektomia on yleensä neuvottu tekemään toisella sairaalareissulla kuukauden kuluessa haimatulehduksesta, mutta näyttää siltä, että se voidaan tehdä jopa 24 tunnin kuluessa.

Hannu Paajanen

Kiertäjäkalvosimen kirurgian hyöty vähäinen

Suomalaiset kirurgit ovat olleet mukana arvioimassa olkapään kipukirurgian hyötyjä ja haittoja tuoreessa Cochrane-katsauksessa. Analyysi osoitti, että olkanivelen dekompressiokirurgialla saavutettiin vain pieni tai olematon hyötyvaikutus (3–5 %) kipuun, liikelaajuuteen ja elämänlaatuun. Laadukas fysioterapia, aika ja kipulääkitys ajavat saman asian kuin kallis kirurgia.

Hannu Paajanen

Kesätyöstä urkeni ura väitöskirjaan

Arttu Kurtelius tarkastelee väitöstutkimuksessaan aivovaltimoiden aneurysmataudin tautiyhteyksiä ja suvuttaista esiintymistä

Anne Seppänen

Traneksaamihappo parantaa aivovammapotilaan ennustetta

Neurokirurgit ja tehohoidon lääkärit ovat liian usein aseettomia vakavan aivovamman hoidossa, sillä jopa puolet monivammapotilaista kuolee aivovamman aiheuttaman verenvuodon ja aivopaineen nousun takia. Aiemmin minkään lääkeaineen tai potilaan jäähdyttämisen ei ole osoitettu parantavan ennustetta, mutta nyt laaja monikeskustutkimus osoittaa traneksaamihapon hyödylliseksi lievissä ja keskivaikeissa aivovammoissa.

Hannu Paajanen

Syväoppimisen algoritmi tunnistaa tarkemmin leikkauksenjälkeisen kuolemanriskin

Syväoppimisen algoritmin avulla voidaan perustietojen ja mittausten trendien pohjalta tunnistaa leikkauspotilaat, joilla on lisääntynyt kuoleman riski 30 vuorokauden kuluessa leikkauksesta. Algoritmi on aiemmin luotuja ennustemenetelmiä tarkempi.

Ritva Jokela

Tehohoito ei aina auta spontaaniin aivoverenvuotoon

Tehohoidetuista potilaista 43 prosenttia menehtyi 12 kuukauden seurannan aikana.

Minna Pihlava

Yhdysvaltalaislääkärit toteuttivat valekuoleman

Tavoite on pelastaa sydänpysähdyksestä ja massiivisesta verenhukasta kärsiviä.

Pekka Nykänen

Epidemiologiaan syntyi intohimo

Sina Hulkkonen teki väitöskirjansa pikavauhtia erikois­tumisopintojen ja perhe-elämän rinnalla.

Anne Seppänen

Varjoainekuvaus on vähentänyt uusintaleikkauksia lasten sydänleikkauksissa

Tulos on parantunut kolmasosassa Uudessa lastensairaalassa tehdyistä leikkauksista.

Tuomas Keränen

Voiko eturauhasen magneettikuvauksen negatiiviseen tulokseen luottaa?

Systemaattinen 12 koepalan otto kaikuohjauksessa on edelleen yleisesti käytössä eturauhassyöpää epäiltäessä. Sen suurin ongelma on aktiivista hoitoa vaativien ja hyväennusteisten syöpien erottaminen toisistaan. Monimuuttujainen magneettikuvaus ja kohdennettu koepalojen otto ovat parantaneet merkittävästi eturauhassyövän paikallistamista ja sen vaikeusasteen arviointia. Hollantilaisen Nijmegenin radiologian osaamiskeskuksen tutkijaryhmä selvitti, kuinka monelle magneettikuvauksessa negatiiviseksi todetulle ja biopsoimatta jätetylle potilaalle kehittyi seurannan aikana kliinisesti merkittävä eturauhassyöpä (Gleason ≥ 3+4).

Ossi Lindell

Kirurginen savu toimenpiteissä – henkilöstön riskit ja suojaus

Altistumisen määrää työympäristössä on tarkkailtava.

Petteri Lankinen, Anna-Kaisa Parkkila, Risto P. Roine, Miia Turpeinen

Endovaskulaarinen hoito on leikkausta parempi suoli-iskemiassa

Mesenteriaali-iskemia on päivystäville kirurgeille tuttu. Potilaan vatsa on suhteessa kliinisiin löydöksiin poikkeuksellisen kipeä, mutta aluksi ei peritonistinen. Mesenteriaalisuonen tukkii usein sydämestä lähtenyt embolia tai trombi, ja syynä on usein eteisvärinä. Nopea TT paljastaa suoli-iskemian. Tilaa voidaan nykyisin hoitaa endovaskulaarisesti liuottamalla tukos tai radiologin tekemällä tukossuonen avauksella. Dublinin ja Maastrichtin kirurgit tutkivat tuloksia.

Hannu Paajanen

Kypsä teratooma huonontaa levinneen kivessyövän ennustetta

Levinneen kivessyövän ennuste on hyvä. Sen hoitosuositus on vuodesta 1997 lähtien perustunut taudin riskin arvioon (IGCCCG). Taudin levinneisyys ja verestä mitattavien merkkiaineiden pitoisuudet (AFP, HCG, LD) jakavat tautitapaukset kolmeen ryhmään ennusteen mukaan ja ohjaavat hoitoa. Amerikkalaistutkimuksen mukaan ennustetta huonontaa myös kypsä teratooma.

Sirkku Jyrkkiö

Vatsakalvotulehduksen vaikeusasteen arviointiin uusia keinoja

Vaikeaa sairautta ennustivat elinhäiriöt, krooninen munuaisten vajaatoiminta sekä sydän- ja verisuonisairaudet.

Heli Väyrynen

Käden digitaalinen radiogrammetria murtumapotilaan osteoporoosiriskin arvioinnissa

Seulonnan aloittaminen digitaalisella radiogrammetrialla vähentää raskaamman ja kalliimman DXA-tutkimuksen tarvetta.

Pekka Waris, Pia Linder, Arja Kuukka, Petteri Saarinen, Joonas Sirola, Ville Waris

Olkakirurgian suurin kunnianosoitus Suomeen

Professori Martti Vastamäelle myönnetty palkinto tuli edellisen kerran Suomeen 24 vuotta sitten.

Pekka Nykänen

Nivelrikon etenemisen ennustaminen voi helpottua

Business Finlandin rahoittaman hankkeen tavoite on luoda valmius tuotteistaa uudenlainen teknologia, joka mahdollistaisi hoidon yksilöllisen suunnittelun esimerkiksi nivelvaurioon.

Ulla Toikkanen

Uutta tietoa lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä luukadosta

Luukato on voimakkainta ensimmäisenä vuonna lonkan tekonivelleikkauksesta. Sen jälkeen luuntiheyden muutos lievenee muistuttamaan normaalia luun ikääntymisprosessia. Myös proteesin mallilla ja osteoporoosilääkityksellä on vaikutusta luuntiheyden muutokseen.

Ulla Toikkanen

Sapenjohdinvaurion pitkäaikaistulokset

Sapenjohdinvaurio on yksi sappirakon poiston vakavimmista komplikaatioista. Laparoskooppinen sappirakon poisto lisäsi alkuvaiheessa näitä vaurioita merkittävästi, mutta nykyisin esiintyvyys lienee alle 1–2 %. Vaikka tila korjataan heti yleensä hepatikojejunostomialla, potilaalle voi myöhemmin kehittyä kaventuma katkenneen sapenjohtimen ja suolen väliseen liitokseen, toistuvia kolangiitteja ja jopa biliaarinen kirroosi. Suomessakin on tehty maksansiirtoja näille potilaille. Amsterdamilaiset kirurgit tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen sapenjohdinvaurioiden myöhäistuloksista (35 julkaisua) ja itse hoitamistaan 281 potilaasta.

Hannu Paajanen