Kuolleisuus ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen vähäisempää kuin rokottamattomilla

THL selvitti rokotettujen kuolleisuutta kolme viikkoa ensimmäisen rokoteannoksen saamisen jälkeen ja vertasi sitä rokottamattomien kuolleisuuteen.

Ulla Toikkanen

Useita koronainfektion vakavalle muodolle altistavia geenejä tunnistettu

Tutkimuksessa vahvistettiin tupakoinnin ja ylipainon merkitys COVID-19-taudin riskitekijöinä.

Ulla Toikkanen

Ema aikoo arvioida harvinaisen tulehdusoireyhtymän yhteyttä koronarokotukseen

MIS-tulehdusoireyhtymää on havaittu erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla koronavirusinfektion sairastamisen jälkeen.

Ulla Toikkanen

Komplisoituneen verenpainetaudin hoito terveyskeskuksessa
Hoitosuositukset hallinnassa – käytännön haasteena diabetespotilaat

Noin viidesosalla diabetesta sairastavista oli käytössä beetasalpaaja ainoana verenpainetta alentavana lääkkeenä.

Jouni Johansson, Emma Luther-Tontasse, Päivi-Leena Honkinen, Päivi Korhonen

Kroonisten tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito

Uudet lääkevaihtoehdot ovat muuttaneet hoidon yksilöllisemmäksi, mutta parantavaa hoitoa ei ole.

Pauliina Molander

Sikiön fysiologiaan perustuva kardiotokografian tulkinta

Sykekäyrä tulee aina tulkita kliinistä kokonaiskuvaa vasten.

Mikko Tarvonen, Vedran Stefanovic, Riina Jernman

Elämääkin suurempaa

Minun resilienssini on rakentunut tässä elämässä vahvasti taiteen varaan, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen

Yksityiset terveyspalvelut vedenjakajalla

Riittävä ja oikea-aikaisesti toimiva julkinen järjestelmä ei rakennu aivan pian, kirjoittaa Auli Juntumaa.

Auli Juntumaa

Jäsenistö

Jäsenistö 34

in memoriam: Atte Hagman 13.12.1936–27.4.2021

Atte Hagman kuoli 27.4.2021 Helsingissä pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Hän syntyi 13.12.1936 kulttuuria harrastavaan kotiin Munkkiniemessä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta 1954 ja suoritti sen jälkeen asepalveluksen kotiutuen reservin vänrikkinä. Atte aloitti opiskelut Helsingin yliopistossa ja siirtyi lääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1957 valmistuen lääkäriksi vuonna 1964. Kunnan- ja sairaalalääkärin sijaisuuksien jälkeen hän hankki sisätautien pätevyyden Auroran sairaalassa ja Meilahden sairaalan I sisätautien klinikassa. Hän aloitti Kansallispankin ensimmäisenä lääkärinä vuonna 1970 ja perusti sinne työterveyspalvelut. Hän erikoistui työterveyshuoltoon ja jatkoi johtavana lääkärinä eläkkeelle jäämiseensä 1995 asti.

Ilpo Simula