77223 osumaa

Sepelvaltimotaudin kajoava hoito Suomessa 2020-luvulla

Sydänkirurgit vertailevat tuoreessa katsausartikkelissa sepelvaltimotaudin kajoavia hoitomuotoja ja niiden toteutusta eri sairaanhoitopiireissä ja pohtivat, saavatko sepelvaltimotautipotilaat yhdenvertaista hoitoa asuinpaikasta riippumatta (1). Pelkkä pallolaajennusten ja ohitusleikkausten suhde ei kuitenkaan sellaisenaan kuvasta hoidon laatua. Ohitusleikkauksella ja pallolaajennuksella hoidetaan pääosin eri potilasryhmiä. Pallolaajennuspotilaista noin puolet on sepelvaltimotautikohtauspotilaita, joista nykyään lähes kaikki hoidetaan pallolaajennuksella hoitosuositusten perusteella (2). Vakaassa sepelvaltimotaudissa yli puolet oireisista potilaista on ensisijaisesti pallolaajennuksella hoidettavia. Osa potilaista voidaan hoitaa molemmilla menetelmillä, jolloin on luontevaa, että valitaan kustannusvaikuttavampi ja potilaalle kevyempi vaihtoehto (3, 4).

Tuomas Rissanen, Antti Ylitalo, Timo Mäkikallio

Tikagreloria vai klopidogreelia sepelvaltimo­tautikohtaukseen?

Sepelvaltimotautipotilaan optimaalinen antitromboottinen hoito on tasapainoilua tromboottisten tapahtumien estovaikutuksen ja hoidon aiheuttaman lisävuotovaaran välillä. Nykyaikainen sepelvaltimotautikohtauksen hoito on pienentänyt uusien sydäntapahtumien vaaraa, ja näyttää siltä, että aikaisempia suosituksia kevyempi antitromboottinen lääkitys riittää jatkohoidossa suurelle osalla potilaista.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030