Laskimotukos löytyy syöpä­potilaalta yhä useammin

Syövän ja laskimotukoksen yhteys on ollut tiedossa on 150 vuotta ja syytkin ovat selvillä. Syöpäsairaus ja joskus sen hoito sisältävät pahimmillaan jo itsessään kaikki laskimotukoksen syntyyn tarvittavat osaset eli laskimon hidastuneen virtauksen (immobilisaatio tai tukkiva tuumori), lisääntyneen tukostaipumuksen verenkierrossa (itsenäisesti ja myös lääkehoitojen seurauksena) ja verisuonivaurion (katetri, leikkaus, kasvain itsessään).

Marko Vesanen

Hyytymishäiriöt koronarokotuksen jälkeen

New England Journal of Medicinen samassa numerossa ilmestyi koronarokotteiden vakavasta haittavaikutuksesta peräti kolme alkuperäisjulkaisua. Tässä referoitava pääkirjoitus vetää ne yhteen ja käsittelee ongelmaa laajemminkin.

Heikki Arvilommi

Järjestötoiminnan ylistys

Kannustan kaikkia laajentamaan omaa kokemuspiiriään ammattikunnan yhdistystoiminnan parissa, sanoo Satu Rannisto.

Satu Rannisto

Jäsenistö

Jäsenistö 21

Bentsodiatsepiinien käytössä varovaisuus on edelleen viisautta

Matti O Huttunen ja kumppanit kritisoivat kirjoituksessaan (1) näyttöön perustuvaa Käypä hoito ja Vältä viisaasti -suositusten mukaista bentsodiatsepiinien varovaista käyttöä. Tässä kirjoituksessa ne asetetaan asenteena vastakkain useiden uusien tieteellisten artikkeleiden kanssa. Kolme näistä on samojen kirjoittajien tekemiä näkökulmakirjoituksia, ilman uutta tutkimustietoa (2,3,4) ja yksi yritys tasapainottaa bentsodiatsepiinien kiistämättömiä hyötyjä kiistämättä niiden ilmeisiä haittoja (5).

Pekka Laine

in memoriam: Pentti Samuel Peltonen 7.1.1920–10.4.2021

Pentti Peltonen nukkui pois Tampereen Kontukoti Satamassa 101 vuoden iässä. Talvisodan syttyessä hän oli aloittanut lääketieteen opintonsa yhtenä "Cursus Krokfors" -vuosikurssin medisiinareista, jotka syksyllä 1942 kesken jatkosodan komennettiin rintamatehtävistään takaisin suorittamaan lääketieteen kandidaatin tutkinto ja sen jatkona ensimmäinen sisätautien klinikkakurssi täydennettynä kirurgisella ensiapukurssilla.

Aino Krohn, Satu Pataila, Sanna Kahari

in memoriam: Markku Väinö Inberg 9.9.1935–2.4.2021

Markku Inberg syntyi Lappeenrannassa ja menehtyi Turussa. Markun molemmat vanhemmat toimivat hammaslääkäreinä Viipurissa, jossa perhe asui ennen sotaa. Markku vietti kaksi vuotta sotalapsena Ruotsissa ja sodan jälkeen vanhempien erottua uusioperhe muutti Loimaalle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Loimaan lukiosta 1953 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin Yliopistosta 1961. Opiskeluvuotena 1958 Markku avioitui Kaijansa kanssa. Heidän taival kesti Kaijan kuolemaan saakka vuoteen 2015. Perheeseen syntyi neljä lasta: Eija, Klaus, Sari Ja Pia.

Timo Savunen, Tapani Havia

Maahanmuuttaja- taustaisen nuoren heikotus – tapauksen ratkaisu

Suomessa syntynyt 14-vuotias somalinuori tuli päivystykseen pari viikkoa jatkuneiden rintatuntemusten vuoksi. Väsymystä, heikotusta ja huimausta oli ollut pitempäänkin.

Niko Paalanne, Samppa Ryhänen, Mikael Kuitunen

Väittelijä kuvasi kokonaan uuden sairauden

Teksti Anne Seppänen Kuva Teija Soini

Havaitse ja ilmoita lääkkeen haittavaikutus

Kelan lääkemääräyspalaute keskittyy tänä vuonna lääkkeiden haittavaikutuksista ilmoittamiseen. ­Palaute kohdistuu erityisesti viime vuosina peruskorvattavuuden saaneisiin avohoidon lääkkeisiin.

Aino Pennanen, Tiina Karonen, Sari Helminen, Helena Kastarinen, Katariina Klintrup, Leena Saastamoinen, Janne Leinonen