Gerastenia – kuinka tunnistan ja miksi?

Gerastenian tunnistaminen auttaa ennusteen arvioinnissa.

Janne Alakare, Timo Strandberg

ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys pojilla ja tytöillä sairaanhoitopiireissä ja kunnissa vuonna 2018

Erot poikien ja tyttöjen lääkkeiden käytössä ovat edelleen verrattain suuria.

Miika Vuori

Liikunta parantaa merkittävästi astmatasapainoa

Olemme lääkäreinä kehottaneet astmaatikkoja liikkumaan. Kehotus on enemmän perustunut uskoon kuin näyttöön. Nyt aiheesta tuli hyvä meta-analyysi, joka osoittaa, että liikkuminen missä tahansa muodossa on astmaatikolle hyväksi.

Heikki Ekroos

Nivustyräleikkaus robotilla – onko järkeä?

Nykyisin aikuisen nivustyrä korjataan laittamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa tai laparoskooppisesti. Yhdysvalloissa robottikirurgia on otettu estoitta käyttöön tyrienkin korjaamisessa, mutta satunnaistettu tutkimus aiheesta saatiin vasta nyt. Tuloksen toivoisi jarruttavan kalliin tekniikan käyttöä hyödyttömästi.

Hannu Paajanen

Mindfulness-kurssilta tukea arjen haasteisiin

Lääkäriliiton uusi Mindfulness-­verkkokurssi tarjoaa lääkäreille työkaluja työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Tea Tammi

Poikkeuksista ei saa tulla uutta normaalia

Valmiuslain poikkeuksia ei annettu vanhojen ­hoitojonojen purkamiseksi, koronan lieveilmiöiden hoitamiseksi tai virkaehtosopimuksen rajojen ­laventamiseksi.

Heli Hartman-Mattila

Jättisoluarteriitin uusi lääke pitää saada korvattavaksi suomalaispotilaillekin

Jättisoluarteriitti on isojen valtimoiden verisuonitulehdus, joka voi aiheuttaa vakavia ja peruuttamattomia komplikaatioita. Tulehdusta voi esiintyä yhdellä tai usealla valtimoalueella, tyypillisimmin ohimovaltimoissa ja silmiin verta vievissä suonissa, mutta myös aortassa ja sen haaroissa. Jokseenkin kaikki sairastuneet ovat yli 50-vuotiaita, ja keskimääräinen sairastumisikä on noin 70 vuotta.

Markku Kauppi, Aulikki Kononoff, Kari Puolakka, Heikki Valleala, Tom Pettersson, Tuulikki Sokka-Isler

Masennuslääkkeiden vieroitusoireista tarvitaan keskustelua, koulutusta ja tutkimusta

Olen iloinen, että keskustelu masennuslääkkeiden vieroitusoireista on yltänyt sanomalehtien sivuilta myös Lääkärilehteen (SLL 19/2020) (1,2). Haluan kommentoida keskustelua ammattilaisen ja potilaan kaksoisroolista.

Kirsi Hallikainen

Korona kietoo kohtalomme yhteen

Ihmisestä toiseen tarttuva virus tekee selväksi sen, kuinka ­sidoksissa toisiimme elämme. Länsimaisen aatehistorian tuotos, yksilöllinen ihmiskuva, on hetkellisesti murentunut. Yksilön tilalle on noussut latautunut tietoisuus yhteydestä.

Kaisa Kuurne

Erikoisaloille jakautuminen juontaa juurensa valintakokeisiin

Lääkärilehdessä 19/2020 käsiteltiin erikoislääkärien koulutustarvetta juuri valmistuneen selvityksen valossa (1). Artikkelissa todettiin, että erikoistuvia lääkäreitä tarvitaan enemmän muun muassa psykiatrian aloille, keuhkosairauksiin ja fysiatriaan, kun taas kirurgisille aloille haluavista on ylitarjontaa. Samassa numerossa uutisoitiin myös koronapandemian vuoksi lääketieteellisten valintakokeisiin tehdyistä muutoksista (2), joiden seurauksena 65 % aloituspaikoista varataan nyt ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja 75 % paikoista ratkaistaan todistusvalinnan perusteella.

Anu Raevuori