Renaalista denervaatiota ei ole vielä haudattu

Muutama vuosi sitten renaaliseen denervaatioon kohdistui suuria odotuksia hoitoresistentin verenpainetaudin hoidossa. Toimenpide kuitenkin lähes unohdettiin sen jälkeen, kun se osoittautui tehottomaksi ensimmäisessä suuressa lumekontrolloidussa tutkimuksessa. Tutkimusten ongelmana on ollut muun muassa vaihteleva verenpainelääkkeiden käyttö toimenpidehoidon ohessa. Nyt uusi tutkimus osoittaa, että denervaatio laskee verenpainetta ainakin potilailla, jotka eivät käytä samanaikaista verenpainelääkitystä.

Juhani Airaksinen

Verisuonitautien riskitekijät ja gerastenia

Verisuonitautien riskitekijät ovat osoittautuneet monen geriatrisen oireyhtymän alkujuureksi. Gerastenian (hauraus-raihnausoireyhtymä) piirteitä ovat hitaasti tapahtuva laihtuminen, liikunnan hidastuminen, uupumus, heikkous ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus. Onko se yhteydessä verisuoniriskitekijöihin?

Kaisu Pitkälä

Ennusteesta keskusteleminen vahvistaa potilas-lääkärisuhdetta

Lääkärit ovat suhtautuneet varoen tulevaisuuden tutkiskeluun vastaanotolla – syystäkin, sillä ennustaminen on aina vaikeaa. Toisaalta lääkäreille kertyy paljon tutkimustietoon ja kokemukseen nojaavaa osaamista, jonka pohjalta he kykenevät tunnistamaan kuoleman lähestymisen. Kuolemasta keskusteleminen koetaan vaikeaksi, ja puheeksi ottamisen on pelätty jopa tuhoavan hyvän potilas-lääkärisuhteen.

Sirkku Jyrkkiö

Sopiva lääke -kampanja käynnistyy maaliskuussa

Lääkehoidon päivänä 22.3.2018 käynnistyvä Sopiva lääke -kampanja pyrkii ­virittämään ­­uuden­-laista ­asennoitumista lääkehoitoon.

Sari Kosonen

Lääkäriliitto mukana Pohjolan Lääkäripäivillä

Lääkäriliiton henkilökuntaa on ­tavattavissa Pohjolan Lääkäripäivillä 21.–23.2. Oulun Musiikki­keskuksessa ständillä numero 24.

Pauliina Pohjala

Magneettitutkimuksen kriteereitä on tarkennettava

Kiitos radiologian erikoislääkäri Tommi Kiekaran katsausartikkelista alaraajojen kuvantamismenetelmiin Lääkärilehdessä 1–2/2018 (1). Katsauksessa puhuttiin magneettitutkimusten koventuneesta markkinoinnista ja indikaatioiden löystymisestä, joka on selvästi nähtävissä ainakin ortopedin kliinisessä työssä. Tutkimukset ja toimenpiteet on tehtävä pikaisesti, ettei luonto vain ehdi parantaa ensin.

Martti Hirn

Käypä hoito -suosituksen olisi otettava kantaa

Arvostetut kollegat Marjo Renko ja Terho Heikkinen esittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 3/2018 lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen päivitystä (1). Työryhmä oli käynyt tarkoin läpi aiheeseen liittyvät uudet tasokkaat tutkimukset ja niiden perusteella suositukseen oli tehty joitakin päivityksiä.

Harri Saxén

Aika ajoi Reumasairaalan ohi

Mikko Nenonen ja Olli Nylander kirjoittivat Lääkärilehdessä 3/2018 Näkökulma-palstalla yksityiskohtaisesti Reumasairaalan alasajon vaiheista ja syistä (1). Avaisin vielä lyhyesti näkökulmaa ulkoa päin siteeraten arvossa pitämäni professori Renkosen aikoinaan käyttämää sanontaa "liioittelen mielelläni että periaate näkyy selvästi".

Risto Kemppainen

Jokaisen otiitin takana ei ole pneumokokkia

Kiitämme kollegaamme Harri Saxénia (1) tarttumisesta tärkeään kysymykseen pääkirjoituksessamme (2). Jaamme hänen tuskansa siitä, että tutkimustietoa otiitin lääkehoidosta on niin vähän, että hoitosuosituksen laatiminen on vaikeaa. Olemme Saxénin kanssa täysin samaa mieltä kaikista taustalla olevista faktoista, mutta johtopäätösten suhteen tiemme hieman eroavat.

Marjo Renko, Terho Heikkinen

Mihin syöpiin sairastumme tulevaisuudessa?

Ihosyövät ja paksusuolisyöpä yleistyvät edelleen, monet huonon ennusteen syövät sen sijaan muuttuvat harvinaisemmiksi, kirjoittaa Nea Malila.

Nea Malila