Lääkärin Suomi 100/2. Yleiset kokoukset lujittivat kollegiaalisuutta

Lääkäriliiton puheenjohtaja Artur Tollet avasi kolmannen yleisen kokouksen vuonna 1919 toivoen, että "tämä toverillinen yhdessäolo on lujittava liiton jäseniä yhdistäviä siteitä".

Sari Aalto

Lisätään FINRISKI-laskuriin tulevaisuutta

Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on 40 vuoden aikana vähentynyt Suomessa noin 80 %. Silti ateroskleroosi on edelleen yleisin kuolinsyy väestössä. Valtimonkovettumataudin ehkäisyssä onkin vielä paljon tehtävää sekä väestön että yksilön kohdalla (1).

Juhani Partanen

Lääkärin Suomi 100/1. 1917: Max ­Oker-Blom ja Suomen Yleinen Lääkäriliitto

Syyskuussa 1917 Suomen suuriruhtinaskunnan lääkärit olivat kokoontuneet Suomen Yleisen Lääkäriliiton yleiseen kokoukseen Helsinkiin. Yleisillä lääkärikokouksilla oli jo vuosikymmenien perinteet, mutta järjestävä taho, Lääkäriliitto, otti vasta ensimmäisiä askeleitaan.

Samu Nyström

Selkeämmät merkinnät resepteihin ja lääkelistoihin

Lääkärilehdessä 40/2016 käsiteltiin hyvän reseptin perusteita (1). Haastatteluihin perustuvassa kirjoituksessa suositellut merkinnät olivat tämän tapaisia: "1 tabletti kerran päivässä" ja "1 tabletti 2 kertaa vuorokaudessa".

Jyrki Joensuu

Virtuaalisairaala muuttaa lääkärin työnkuvaa

Miten työnkuvan muutos vaikuttaa lääkärinä olemiseen? pohtii Kristiina Aalto.

Kristiina Aalto

Joskus

Tuuli vie minut paikkoihin, joihin ilman sitä en koskaan voisi mennä, kirjoittaa Johannes Enroth.

Johannes Enroth

Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty

Oman alamme ajatuspaja olisi lääkärikunnan lahja satavuotiaalle Suomelle, kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen.

Risto Pelkonen

Överallt förnuftet vaknat, tänt är bildningsljus vi saknat

Jacob Judén (Jaakko Juteini), doktor i världslig visdom, publicerade för 200 år sedan en patriotisk dikt som slutar som den kända folksången och barnvisan "Arvon mekin ansaitsemme" ("Även vi förtjäna aktning"). Dygderna i dikten – flit och pliktkänsla, respekt för naturen, boklig bildning och hjärtats bildning – är uråldriga.

Risto Pelkonen

Epidemia on yhteinen haaste

Potilastyötä tekevä lääkäri on avainroolissa epidemioiden havaitsemisessa. Epidemiaepäilyn herätessä lääkärin ensimmäinen yhteistyötaho on oman sairaanhoitopiirin infektiolääkäri, infektiontorjuntayksikkö ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärin voi olla vaikeaa tunnistaa oma roolinsa epidemiaselvityksen toimenpideviidakossa. Valppaus tunnistaa poikkeava määrä infektio-oireisia potilaita tai mikrobilöydöksiä ja hyvät yhteistyötaidot ovat kuitenkin riittävät työkalut epidemiaselvitystyön käynnistämiseen, eikä monimutkaisia toimintaohjeita tarvitse osata ulkoa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen

Mikrobilääkeresistenssin torjunnassa puheista tekoihin

Pohjoismaiden mikrobilääkeherkkyystilanne on hyvä, mutta menossa huonompaan suuntaan.

Antti Hakanen, Anni Virolainen-Julkunen